Peruskorjaussuunnitelma 1990-luvulla rakennettuun rivitalokiinteistöön

Abstract

Suomessa 1990-luvulla rakennetut rakennukset ovat saavuttaneet jo iän, jossa peruskorjaustarpeet korostuvat. Rakenteiden ja talotekniikan vanheneminen voi johtaa energiatehokkuuden heikkenemiseen sekä asumismukavuuden laskuun, ellei tarvittavia korjauksia toteuteta ajallaan. Peruskorjausten laiminlyönti saattaa myös aiheuttaa vakavia kosteus- ja homevaurioita, jotka heikentävät rakennusten kuntoa ja asukkaiden terveyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia peruskorjaussuunnitelma vuonna 1991 valmistuneelle kolmen rivitalon ja kahden varastorakennuksen muodostamalle kiinteistölle Nivalassa, jossa on yhteensä 13 asuntoa. Peruskorjauksen päätavoitteina oli parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, päivittää rakenteita ja talotekniikkaa sekä pidentää kiinteistön elinkaarta. Lisäksi suunnittelussa huomioitiin myös asumismukavuuden lisääminen.

Työn taustana oli kiinteistön teknisen käyttöiän lähestyminen loppuaan, mikä edellytti kuntotutkimusta ja korjaustarpeiden kartoitusta. Suunnittelun tueksi hyödynnettiin kuntotutkimuksen tuloksia, lämpökuvausta sekä asukaskyselyä, jolla kartoitettiin asukkaiden tyytyväisyyttä ja kehitystoiveita. Kuntotutkimuksessa havaittiin merkittäviä puutteita vesikaton tiiveydessä sekä talotekniikka oli osin uusimisen tarpeessa. Lämpökuvaus paljasti lämpövuotoja erityisesti ikkunoiden ja ovien liittymäkohdissa. Asukaskyselyn perusteella ilmeni tyytymättömyyttä ilmanvaihdon riittämättömyyteen ja lämmitysjärjestelmän epätasaisuuteen.

Näiden tietojen pohjalta laadittiin peruskorjaussuunnitelma, jota voidaan hyödyntää tulevassa korjausprojektissa. Korjausten tarkoituksena on saavuttaa merkittävä energiansäästö, parantaa asumismukavuutta ja varmistaa kiinteistön pitkäaikainen käyttökelpoisuus.