Silvotun naisen synnytyksen jälkitarkastus : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Silpomisella tarkoitetaan naisen sukuelinten poistamista osittain tai kokonaan ilman lääketieteellistä syytä. Silpomisperinteen taustalla vaikuttavat kulttuuriset, uskonnolliset, moraaliset, taloudelliset ja sosiaaliset syyt. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla silvotun naisen synnytyksen jälkitarkastusta sekä synnyttäneen naisen että terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa, joka lisää alaa opiskelevien ja alalla työskentelevien tietoa silvotun naisen tarpeista jälkitarkastustilanteessa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin Medic-, Cinahl- ja Pubmed- tietokannoista. Valittu aineisto sisälsi 11 vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2014–2024. Artikkelit olivat suomen- ja englanninkielisiä. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä. Etsimme aineistosta ilmaisuja, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiimme. Valitut ilmaisut käännettiin, pelkistettiin ja ryhmiteltiin eri luokkiin. Pelkistyksistä syntyi kaksi pääluokkaa: silvotun naisen tarpeet ja silvotun naisen hoito synnytyksen jälkitarkastuksessa.

Tulokset osoittivat, että silvotuilla naisilla oli paljon silpomisesta aiheutuneita fyysisiä ja psyykkisiä haittoja, jotka voivat pahentua synnytyksessä. Silvotut naiset olivat myös suuremmassa riskissä erilaisille synnytyksen jälkeen ilmeneville komplikaatioille. Tuloksista nousi esiin terveydenhuollon ammattilaisten tiedon ja osaamisen, sekä tuen ja neuvonnan antamisen tärkeys. Terveydenhuollon ammattilaisten heikko ymmärrys silpomisesta saattoi johtaa merkittäviin terveysvaikutuksiin silvotuilla naisilla. Silvotut naiset kokivat myös usein pelkoa ja ahdistusta hoidon tasosta. Asiakaslähtöiseksi koettuun hoitoon kuului herkkä ja epätuomitseva vuorovaikutus sekä kulttuurisensitiivisyys.

Aineiston tutkimukset keskittyivät pääosin terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmaan, joten olisi hyvä saada lisää tutkimuksia silvottujen synnyttäneiden naisten kokemuksista ja toiveista. Olisi myös tärkeää saada tarkempia tutkimuksia Suomesta terveydenhuollon ammattilaisten osaamisesta ja lisäkoulutuksen tarpeesta silvottujen hoidossa. Terveydenhuollon ammattilaisilla on merkittävä rooli silpomisperinteen katkaisemisessa, joten aihetta ja ammattilaisten suhtautumista rooliinsa tulisi tutkia lisää.

Female genital mutilation (FGM) refers to the partial or total removal of female genitalia without medical justification. The tradition of mutilation is influenced by cultural, religious, moral, economic, and social factors. The purpose of this thesis was to describe the postpartum check-up of women who have undergone genital mutilation from the perspectives of women themselves and healthcare professionals. The aim was to produce evidence-based information to enhance the knowledge of students and professionals in the field about the needs of mutilated women during postpartum check-ups.

The thesis was conducted as a descriptive literature review. Data was retrieved from Medic, Cinahl, and PubMed databases. The selected material included 11 peer-reviewed articles between years 2014–2024. The material was analyzed using inductive content analysis. Expressions relevant to the research questions were identified from the data. These expressions were translated, simplified, and grouped into different categories. The simplification process resulted in two main categories: the needs of women with FGM and care during postpartum check-ups.

The results showed that mutilated women experienced numerous physical and psychological effects, which could worsen during childbirth. Women with FGM were also at a higher risk of complications after childbirth. The findings highlighted the importance of healthcare professionals' knowledge, skills, support and guidance. A lack of understanding of genital mutilation could lead to significant health impacts for affected women. Mutilated women often experienced fear and anxiety about the quality of care. Client-centered care included sensitive and nonjudgmental communication, as well as cultural sensitivity.

The selected research focused on the perspectives of healthcare professionals, so it would be beneficial to have more studies on the experiences and wishes of mutilated women who have given birth. Additionally, it is important to conduct more detailed research in Finland on the skills of healthcare staff and the need for further training. Healthcare professionals play a significant role in breaking the cycle of genital mutilation, making it essential to further investigate this topic and broaden their attitudes toward their role in addressing the practice.