Sisäilman ja kylmäkalusteiden vuorovaikutus elintarvikemyymälässä

Abstract

Insinöörityössä tutkittiin kylmäkalusteiden ja sisäilman molemminpuolista vuorovaikutusta elintarvikemyymälässä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yhtäältä avoimet ja toisaalta suljetut kylmäkalusteet jäähdyttävät ja kuivaavat ilmaa. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka korkea myymälän sisäilman kastepiste voi olla ilman, että kylmäkalusteiden lasiovet huurtuvat.

Kylmäkalusteiden ilmaa jäähdyttävää vaikutusta tarkasteltiin laskennallisesti ja kirjallisuuden avulla. Avoimien kalusteiden vaikutuksen arviointi perustui kirjallisuudessa annettuihin arvoihin. Suljettujen kalusteiden johtumislämpöhäviö laskettiin tyypillisillä rakenteilla ja lämpötiloilla, ja vuotoilman jäähdytystehoa arvioitiin kirjallisuudesta saatujen komponenttien perusteella. Myymälän kastepisteen raja-arvo määritettiin laskemalla erilaisten kylmä- ja pakastekalusteiden lasipintojen lämpötila. Laskelmia tuettiin pintalämpötilamittauksilla K-Supermarket Postitalossa.

Työssä todettiin, että lasiovilla ja -kansilla varustetut kylmä- ja pakastekalusteet eivät merkittävästi jäähdytä ympäröivää sisäilmaa, eikä niiden jäähdytystehoa tarvitse huomioida lämmitystehossa. Avoimet kalusteet sen sijaan jäähdyttävät ilmaa merkittävästi, ja niiden vaikutus on otettava huomioon lämmitysjärjestelmän suunnittelussa. Laskelmien ja mittausten perusteella tyypillisen elintarvikemyymälän kastepisteen raja-arvoa voitaisiin nostaa 11 °C:sta 15–16 °C:seen. Lisäksi todettiin, että sisäilman lämpötilaa voitaisiin nostaa 23–24 °C:seen kesällä, mikä vähentäisi kylmäkalusteiden lasiovien huurtumisriskiä.

Tulosten perusteella kylmäsuunnittelijan antamat lähtötiedot LVI- ja energiasuunnitteluun tarkentuvat, ja epärelevantit tiedot voidaan poistaa. Työn perusteella kaupan alan toimijat voivat tarkastella sisäilman kastepisteen asetusarvoa ja pohtia erilaisia ilmastointiratkaisuja, joilla optimoidaan LVI- ja kylmäjärjestelmien toiminta.