Tölkkilinjojen taloudellisuuden tarkastelu
Ranki, Saku (2015)
Ranki, Saku
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503092886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503092886
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia tölkkikonesarjojen käyttöhyödykekulutuksia normaalissa tuotantoajossa. Tarkasteltavat käyttöhyödykkeet olivat hiilidioksidi, sähkö, paineilma, glykoli ja 165-asteinen vesi. Teoriaosuudessa on perehdytty kyseisiin järjestelmiin ja käyttöhyödykkeiden ominaisuuksiin.
Opinnäytetyö tehtiin Oy Sinebrychoff Ab:n Keravan tehtaalle konesarjoille 410 ja 420, jotka ovat tölkkikonesarjoja. Tölkkien osuus Suomessa myytävistä juomatuotteista on noussut kymmenessä vuodessa todella paljon, joten tölkkikonesarjat ovat tuotannossa koko ajan huoltokatkoja lukuun ottamatta. Kun tuotanto on käynnissä jatkuvasti, niin on tärkeää, että koneet toimivat taloudellisesti ja oikealla tavalla.
Käyttöhyödykkeiden kulutusta seurattiin AWR-järjestelmästä, josta löytyi kaikkien käyttöhyödykemittareiden tiedot. Lisäksi ajotietoja tarkasteltiin SAP-järjestelmästä ja operaattoreiden täyttämistä vuororaporteista.
Tuloksissa selvisi, kun konesarjoja vertailtiin niin käyttöhyödykejärjestelmästä riippuen konesarja 420 käyttää käyttöhyödykkeitä 29 - 80 prosenttiyksikköä enemmän kuin konesarja 410.
Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, ettei kaikista juomakategorioista tullut tarpeeksi ajoja, jotta kaikki tulokset olisivat tarpeeksi tarkkoja.
Opinnäytetyötä tehdessä keksittiin parannusehdotus AWR-järjestelmään ja se tullaan toteuttamaan.
Opinnäytetyö tehtiin Oy Sinebrychoff Ab:n Keravan tehtaalle konesarjoille 410 ja 420, jotka ovat tölkkikonesarjoja. Tölkkien osuus Suomessa myytävistä juomatuotteista on noussut kymmenessä vuodessa todella paljon, joten tölkkikonesarjat ovat tuotannossa koko ajan huoltokatkoja lukuun ottamatta. Kun tuotanto on käynnissä jatkuvasti, niin on tärkeää, että koneet toimivat taloudellisesti ja oikealla tavalla.
Käyttöhyödykkeiden kulutusta seurattiin AWR-järjestelmästä, josta löytyi kaikkien käyttöhyödykemittareiden tiedot. Lisäksi ajotietoja tarkasteltiin SAP-järjestelmästä ja operaattoreiden täyttämistä vuororaporteista.
Tuloksissa selvisi, kun konesarjoja vertailtiin niin käyttöhyödykejärjestelmästä riippuen konesarja 420 käyttää käyttöhyödykkeitä 29 - 80 prosenttiyksikköä enemmän kuin konesarja 410.
Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, ettei kaikista juomakategorioista tullut tarpeeksi ajoja, jotta kaikki tulokset olisivat tarpeeksi tarkkoja.
Opinnäytetyötä tehdessä keksittiin parannusehdotus AWR-järjestelmään ja se tullaan toteuttamaan.