Jätevesien sisältämien haitallisten aineiden raja-arvot Suomessa
Yliruokanen, Santeri (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032222
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin jätevesien sisältämiä vaarallisia ja haitallisia aineita. Näiden aineiden pääsyä luontoon ohjaavat Suomen ja Euroopan Unionin lainsäädännön määrittelemät jätevesissä sallitut eri yhdisteiden raja-arvot eli ympäristönlaatunormit. Työn tavoitteena oli koota laeissa ja asetuksissa esitetyt ympäristönlaatunormit helppolukuiseen Excel-taulukkoon.
Tietoaineisto perustui enimmäkseen suomenkielisistä julkaisuista jätevesiin ja ympäristönlaatunormeihin liittyen. Tarkat listat EU:n ja Suomen lainsäädännön alaisista jätevesissä esiintyvistä vaarallisista ja haitallisista aineista löytyvät Suomen laeista ja asetuksista.
Tässä työssä käsiteltiin esimerkiksi PFAS-yhdisteitä, ftalaatteja ja torjunta-aineita, jotka ovat kertyviä ja hitaasti hajoavia kemikaaleja. Näiden aineiden pitoisuuksia valvotaan vuotuisen keskiarvonormin (AA-EQS), hetkellisen pitoisuusnormin (MAC-EQS) ja eliöstön laatunormien avulla. Metallien osalta otetaan huomioon biosaatavuus ja taustapitoisuudet, mikä auttaa arvioimaan niiden ympäristövaikutuksia.
Suomessa jätevesien käsittely ja hallinta on tarkkaan säädeltyä ympäristönsuojelun ja kansanterveyden turvaamiseksi. Lainsäädäntö perustuu muun muassa vesihuoltolakiin, ympäristönsuojelulakiin ja EU:n kansainvälisiin direktiiveihin.
Excel-taulukkoon koottu tieto on suunnattu Feasib Oy:lle. Taulukossa aineet ja niiden ympäristönlaatunormit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: EU:n prioriteettiaineet, pohjaveden haitalliset aineet ja kansalliset haitalliset aineet. Taulukosta on helppo lukea aineiden CAS-numerot ja ympäristönlaatunormit.
Tietoaineisto perustui enimmäkseen suomenkielisistä julkaisuista jätevesiin ja ympäristönlaatunormeihin liittyen. Tarkat listat EU:n ja Suomen lainsäädännön alaisista jätevesissä esiintyvistä vaarallisista ja haitallisista aineista löytyvät Suomen laeista ja asetuksista.
Tässä työssä käsiteltiin esimerkiksi PFAS-yhdisteitä, ftalaatteja ja torjunta-aineita, jotka ovat kertyviä ja hitaasti hajoavia kemikaaleja. Näiden aineiden pitoisuuksia valvotaan vuotuisen keskiarvonormin (AA-EQS), hetkellisen pitoisuusnormin (MAC-EQS) ja eliöstön laatunormien avulla. Metallien osalta otetaan huomioon biosaatavuus ja taustapitoisuudet, mikä auttaa arvioimaan niiden ympäristövaikutuksia.
Suomessa jätevesien käsittely ja hallinta on tarkkaan säädeltyä ympäristönsuojelun ja kansanterveyden turvaamiseksi. Lainsäädäntö perustuu muun muassa vesihuoltolakiin, ympäristönsuojelulakiin ja EU:n kansainvälisiin direktiiveihin.
Excel-taulukkoon koottu tieto on suunnattu Feasib Oy:lle. Taulukossa aineet ja niiden ympäristönlaatunormit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: EU:n prioriteettiaineet, pohjaveden haitalliset aineet ja kansalliset haitalliset aineet. Taulukosta on helppo lukea aineiden CAS-numerot ja ympäristönlaatunormit.