Rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen laajan korjaushankkeen LVI-suunnittelu
Pennanen, Erno (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032241
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä esitellään suojeltujen rakennusten laajojen korjausten prosessia LVI-suunnittelun näkökulmasta sekä keskeisiä asioita, joita LVI-suunnittelijan tulee tällaisissa suunnitteluhankkeissa huomioida.
Opinnäytetyössä hyödynnetään olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta sekä opinnäytetyötä varten tehtyjä haastatteluita. Opinnäytetyötä varten on haastateltu tilaajaa edustavia rakennuttajapäälliköitä ja LVI-asiantuntijoita, rakennusvalvontaviranomaista, korjausrakentamiseen erikoistuneita arkkitehtejä sekä vaativassa peruskorjaushankkeessa toiminutta LVI-urakoitsijaa.
Suojeltua rakennusta koskevat korjaukset vaativat LVI-suunnittelijalta ymmärrystä rakennussuojelusta ja kulloisen rakennuksen historiasta. Tämän myötä suunnittelijan tulee jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia luonnostella, miten tilaajan tai käyttäjän toiminnallisten muutostoiveiden vaatimat LVI-tekniset, erityisesti ilman-vaihtoa koskevat, muutokset voidaan sovittaa rakennukseen sen suojeluarvot huomioiden. LVI-suunnittelijalta edellytetään myös kykyä kertoa tilaajalle ja käyttäjälle, mikäli toivottua sisäilmaston laatutasoa ei suunnitellulla tilaratkaisulla, suojeluarvojen tai muiden vanhan rakennuksen muodostamien rajoitteiden vuoksi ole mahdollista toteuttaa. Suunnittelijan tulee myös tunnistaa rakenteellisesti haastavat paikat, jotka todennäköisimmin ovat vaikeita myös työmaavaiheessa ja vaativat työmaa-aikaista muutossuunnittelua.
Opinnäytetyön keskeinen johtopäätös on, että vanhat suojellut rakennukset ovat yksilöitä, eikä niiden suunnitteluratkaisuissa voi tyytyä vain tyyppiratkaisuihin tai edellisten hankkeiden kokemuksiin. Suojelukohteen LVI-suunnittelijalta vaaditaan erityisesti kykyä hakea uusia ratkaisuita osana suunnitteluryhmää tukeutumatta liiaksi aiempien hankkeiden ratkaisuihin.
Opinnäytetyössä hyödynnetään olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta sekä opinnäytetyötä varten tehtyjä haastatteluita. Opinnäytetyötä varten on haastateltu tilaajaa edustavia rakennuttajapäälliköitä ja LVI-asiantuntijoita, rakennusvalvontaviranomaista, korjausrakentamiseen erikoistuneita arkkitehtejä sekä vaativassa peruskorjaushankkeessa toiminutta LVI-urakoitsijaa.
Suojeltua rakennusta koskevat korjaukset vaativat LVI-suunnittelijalta ymmärrystä rakennussuojelusta ja kulloisen rakennuksen historiasta. Tämän myötä suunnittelijan tulee jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia luonnostella, miten tilaajan tai käyttäjän toiminnallisten muutostoiveiden vaatimat LVI-tekniset, erityisesti ilman-vaihtoa koskevat, muutokset voidaan sovittaa rakennukseen sen suojeluarvot huomioiden. LVI-suunnittelijalta edellytetään myös kykyä kertoa tilaajalle ja käyttäjälle, mikäli toivottua sisäilmaston laatutasoa ei suunnitellulla tilaratkaisulla, suojeluarvojen tai muiden vanhan rakennuksen muodostamien rajoitteiden vuoksi ole mahdollista toteuttaa. Suunnittelijan tulee myös tunnistaa rakenteellisesti haastavat paikat, jotka todennäköisimmin ovat vaikeita myös työmaavaiheessa ja vaativat työmaa-aikaista muutossuunnittelua.
Opinnäytetyön keskeinen johtopäätös on, että vanhat suojellut rakennukset ovat yksilöitä, eikä niiden suunnitteluratkaisuissa voi tyytyä vain tyyppiratkaisuihin tai edellisten hankkeiden kokemuksiin. Suojelukohteen LVI-suunnittelijalta vaaditaan erityisesti kykyä hakea uusia ratkaisuita osana suunnitteluryhmää tukeutumatta liiaksi aiempien hankkeiden ratkaisuihin.