Neurostimulaatio muistin ja oppimisen tehostamisessa
Heiska, Teemu (2025)
Heiska, Teemu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032226
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli perehtyä viimeisimpään neurostimulaatiota käsittelevään tutkimusaineistoon muistin ja oppimisen tehostamisen näkökulmasta ja sen pohjalta vastata asetettuun tutkimuskysymykseen: Voidaanko neurostimulaatiolla tehostaa terveiden ihmisten muistia ja oppimista? Jos voidaan, miten ja mihin sitä voidaan hyödyntää?
Työ toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja se jakautuu kahteen eri osaan. Taustaosiossa esitellään neurostimulaation perusperiaatteita, menetelmiä sekä vaikutusmekanismeja ihmisen muistin ja oppimisen tehostamisen näkökulmasta. Tulokset osiossa käsitellään ja analysoidaan insinöörityöhön sisällytettyjä tutkimusartikkeleita sekä peilataan niissä havaittuja tuloksia muihin samantyylisiin katsausluontoisiin artikkeleihin.
Työhön sisällytetyissä tutkimusartikkeleissa havaittiin positiivisia vaikutuksia erityisesti työmuistin, mutta myös muiden muistitoimintojen kuten assosiatiivisen sekä tapahtumamuistin tehostamisessa. Oppimisen näkökulmasta neurostimulaatio osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi erityisesti matemaattisten ja kielellisten taitojen sekä vaativien tehtävien, kuten kirurgisten toimenpiteiden oppimisen tehostamisessa.
Näitä neurostimulaation mahdollisuuksia voidaan soveltaa todella moniin eri osa-alueisiin kuten koulutukseen, työelämään, terveydenhuoltoon ja ammattiurheiluun. Kuitenkin, vaikka neurostimulaation tutkimukset muistin ja oppimisen tehostamisessa vaikuttavat lupaavilta, ei näitä menetelmiä voida vielä ottaa yleiseen käyttöön puutteellisen tutkimusaineiston syystä. Aihe vaatii vielä huomattavasti enemmän lisätutkimusta erityisesti stimulaatiomenetelmien sivu- ja pitkäaikaisvaikutuksien näkökulmasta. Tulevaisuudessa onkin tärkeää kehittää enemmän sellaisia tutkimusasetelmia, joissa arvioidaan neurostimulaation vaikutuksia useiden kuukausien tai jopa vuosien ajalta.
Työ toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja se jakautuu kahteen eri osaan. Taustaosiossa esitellään neurostimulaation perusperiaatteita, menetelmiä sekä vaikutusmekanismeja ihmisen muistin ja oppimisen tehostamisen näkökulmasta. Tulokset osiossa käsitellään ja analysoidaan insinöörityöhön sisällytettyjä tutkimusartikkeleita sekä peilataan niissä havaittuja tuloksia muihin samantyylisiin katsausluontoisiin artikkeleihin.
Työhön sisällytetyissä tutkimusartikkeleissa havaittiin positiivisia vaikutuksia erityisesti työmuistin, mutta myös muiden muistitoimintojen kuten assosiatiivisen sekä tapahtumamuistin tehostamisessa. Oppimisen näkökulmasta neurostimulaatio osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi erityisesti matemaattisten ja kielellisten taitojen sekä vaativien tehtävien, kuten kirurgisten toimenpiteiden oppimisen tehostamisessa.
Näitä neurostimulaation mahdollisuuksia voidaan soveltaa todella moniin eri osa-alueisiin kuten koulutukseen, työelämään, terveydenhuoltoon ja ammattiurheiluun. Kuitenkin, vaikka neurostimulaation tutkimukset muistin ja oppimisen tehostamisessa vaikuttavat lupaavilta, ei näitä menetelmiä voida vielä ottaa yleiseen käyttöön puutteellisen tutkimusaineiston syystä. Aihe vaatii vielä huomattavasti enemmän lisätutkimusta erityisesti stimulaatiomenetelmien sivu- ja pitkäaikaisvaikutuksien näkökulmasta. Tulevaisuudessa onkin tärkeää kehittää enemmän sellaisia tutkimusasetelmia, joissa arvioidaan neurostimulaation vaikutuksia useiden kuukausien tai jopa vuosien ajalta.
