Kivunhoidon menetelmien ohjausosaaminen kirurgisen potilaan hoitotyössä hoitajien arvioimana : tutkimuksellinen kehittämistyö
Kilpelä, Piritta; Pohjosaho, Sanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502032273
Tiivistelmä
Leikkauksen jälkeisen kivunhoidon onnistumisella on vaikutusta potilaan toipumiseen sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Tutkimusten valossa hoitajille tulisi tarjota jatkuvaa kivunhoidon lisäkoulutusta. Aikaisempien tutkimusten mukaan kivunhoidon lisäkoulutuksella ja hoitajan työkokemuksella oli vaikutusta hoitajien kivunhoidon osaamiseen sekä siihen, minkälaisia kivunhoidon interventiota he hyödyntävät hoitotyössä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa kivunhoidon menetelmien ohjausosaamista kirurgisen potilaan hoitotyössä hoitajien itsensä arvioimana. Aineisto kerättiin Pohteen asiantuntijan toimesta syksyn ja kevään 2023–2024 aikana Oysin Sydänkeskuksen ja Vatsakeskuksen vuodeosastojen hoitajilta. Saimme tutkimusluvan valmiiseen aineistoon, joka analysoitiin määrällisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Kyselytutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 66 %. Kysely sisältyi Pohteen sisäiseen hoitotyön ammattilaisten kliinisen osaamisen kartoittamisen kokonaisuuteen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pidempi työkokemus sosiaali- ja terveysalalla, hoitajan vanhempi ikä sekä korkeampi koulutustaso olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hoitajien parempaan kivunhoidon osaamistasoon. Kivunhoidon menetelmistä vastaajat kokivat hallitsevansa heikoimmin fysikaalisten kivunhoitomenetelmien käytön, fysikaalisten kivunhoitomenetelmien ohjaamisen sekä kognitiivisten kivunhallintamenetelmien toteuttamisen. Taustatekijöillä ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä yksittäisten interventioiden osaamiseen tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksellisen kehittämistyömme tavoitteena oli tuoda esille tulevaisuuden työelämän osaamis- ja koulutustarpeita tutkimukseen osallistuvilla Pohteen osaamiskeskusten vuodeosastoilla. Kehittämisvaiheessa tiivistimme aiempaa tutkimusnäyttöä musiikin hyödyntämisestä lääkkeettömän kivunhoidon menetelmänä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Hoitajien ohjausosaamista lääkkeettömien kivunhallintamenetelmien käytössä tulisi kehittää kirurgisen potilaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen kivunhallinnan mahdollistamiseksi.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa kivunhoidon menetelmien ohjausosaamista kirurgisen potilaan hoitotyössä hoitajien itsensä arvioimana. Aineisto kerättiin Pohteen asiantuntijan toimesta syksyn ja kevään 2023–2024 aikana Oysin Sydänkeskuksen ja Vatsakeskuksen vuodeosastojen hoitajilta. Saimme tutkimusluvan valmiiseen aineistoon, joka analysoitiin määrällisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Kyselytutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 66 %. Kysely sisältyi Pohteen sisäiseen hoitotyön ammattilaisten kliinisen osaamisen kartoittamisen kokonaisuuteen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pidempi työkokemus sosiaali- ja terveysalalla, hoitajan vanhempi ikä sekä korkeampi koulutustaso olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hoitajien parempaan kivunhoidon osaamistasoon. Kivunhoidon menetelmistä vastaajat kokivat hallitsevansa heikoimmin fysikaalisten kivunhoitomenetelmien käytön, fysikaalisten kivunhoitomenetelmien ohjaamisen sekä kognitiivisten kivunhallintamenetelmien toteuttamisen. Taustatekijöillä ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä yksittäisten interventioiden osaamiseen tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksellisen kehittämistyömme tavoitteena oli tuoda esille tulevaisuuden työelämän osaamis- ja koulutustarpeita tutkimukseen osallistuvilla Pohteen osaamiskeskusten vuodeosastoilla. Kehittämisvaiheessa tiivistimme aiempaa tutkimusnäyttöä musiikin hyödyntämisestä lääkkeettömän kivunhoidon menetelmänä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Hoitajien ohjausosaamista lääkkeettömien kivunhallintamenetelmien käytössä tulisi kehittää kirurgisen potilaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen kivunhallinnan mahdollistamiseksi.