Hyvän elämän hinta
Metso, Roni (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502042315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502042315
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni selvitän hyvän elämän kriteeriä taloudellisesta näkökulmasta. Keskityn tähän näkökulmaan, sillä taloudellinen tilanne on ollut joidenkin tutkimuksien mukaan vahvin yksittäinen tekijä, joka selitti onnellisuutta sekä miehillä että naisilla. Aihe on myös ajankohtainen, koska nykyinen hallitus on kaavaillut mittavia leikkauksia muun muassa sosiaaliturvan etuuksiin hallituskauden aikana, joiden vaikutuksia pohdin tutkimuksessani. Työelämän kumppaninani toimii Itä-Uusimaan hyvinvointialueen aikuissosiaalityö.
Käytännön tutkimuksessani rajasin kohdehenkilöt pitkäaikaistyöttömiin. Opinnäytetyössä tulee ilmi tulotaso, jolla eri elämäntilanteissa elävät ihmiset tulevat minimillään toimeen. Tein Porvoon aikuissosiaalityöntekijöille sekä heidän asiakkailleen kyselykaavakkeet, joiden vastauksia tarkastelen ja analysoin. Ilmeni, että kaikilla aikuissosiaalityön asiakkailla, jotka vastasivat kyselykaavakkeeseeni, oli mielenterveys heikentynyt tavalla tai toisella työttömyyden aikana, tästä huolimatta motivaatio hakea työtä ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Noin 60 prosentilla pitkäaikaistyöttömistä, etuudet eivät kata heidän mielestään välttämättömiä elinkustannuksia ja 66 prosenttia heistä halusi, joko uudelleen kouluttautua tai saada ohjausta ammatinvalintaan.
Tavoitteenani oli selvittää pitkäaikaistyöttömien avulla, miten saavutetaan hyvä elämä, ilman, että riittämätön taloudellinen tilanne ei valtaa elämän muita osa-alueita. Suomen perustulokokeilussa 2017 ja 2018 vuosien aikana noin työmarkkinatuen suuruinen tulomäärä auttoi kokeiluun osallistuneita paitsi taloudellisesti myös henkisesti terveyden ja stressin puolesta. Omassa selvityksessäni likimain sama tulomäärä aiheutti kuitenkin kaikille vastanneille joitain henkisen tasapainon ongelmia sekä heidän itsensä että sosiaalityön ammattilaisten mielestä. Mielestäni pienikin tulo voisi riittää saamaan mielenrauhan, jos sen tiedetään olevan jatkuvaa eikä siihen ei liity pakkoa ja vaatimuksia. Toinen tavoite oli saada tietää ovatko hallituksen kaavailemat leikkaukset oikea tapa lieventää kannustinloukkuja. Nykyisillä leikkauksilla on hyvin vähän vaikutusta kannustinloukkuihin, jotka hankaloittavat etenkin pitkäaikaistyöttömien työmotivaatiota. Sujuvaa ja yhtenäistä etuuksien saamista, joka voitaisiin saavuttaa yleistuella, kannatettiin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että sosiaalityö voisi kiinnittää enemmän huomiota ammatinvalinnan ja uudelleenkoulutuksen palveluihin. Kolmannen tavoitteeni mukaan sain ainakin jonkinlaisen kokonaiskuvan siitä mitä työhön kannustavasta sosiaaliturvasta tiedetään.
Käytännön tutkimuksessani rajasin kohdehenkilöt pitkäaikaistyöttömiin. Opinnäytetyössä tulee ilmi tulotaso, jolla eri elämäntilanteissa elävät ihmiset tulevat minimillään toimeen. Tein Porvoon aikuissosiaalityöntekijöille sekä heidän asiakkailleen kyselykaavakkeet, joiden vastauksia tarkastelen ja analysoin. Ilmeni, että kaikilla aikuissosiaalityön asiakkailla, jotka vastasivat kyselykaavakkeeseeni, oli mielenterveys heikentynyt tavalla tai toisella työttömyyden aikana, tästä huolimatta motivaatio hakea työtä ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Noin 60 prosentilla pitkäaikaistyöttömistä, etuudet eivät kata heidän mielestään välttämättömiä elinkustannuksia ja 66 prosenttia heistä halusi, joko uudelleen kouluttautua tai saada ohjausta ammatinvalintaan.
Tavoitteenani oli selvittää pitkäaikaistyöttömien avulla, miten saavutetaan hyvä elämä, ilman, että riittämätön taloudellinen tilanne ei valtaa elämän muita osa-alueita. Suomen perustulokokeilussa 2017 ja 2018 vuosien aikana noin työmarkkinatuen suuruinen tulomäärä auttoi kokeiluun osallistuneita paitsi taloudellisesti myös henkisesti terveyden ja stressin puolesta. Omassa selvityksessäni likimain sama tulomäärä aiheutti kuitenkin kaikille vastanneille joitain henkisen tasapainon ongelmia sekä heidän itsensä että sosiaalityön ammattilaisten mielestä. Mielestäni pienikin tulo voisi riittää saamaan mielenrauhan, jos sen tiedetään olevan jatkuvaa eikä siihen ei liity pakkoa ja vaatimuksia. Toinen tavoite oli saada tietää ovatko hallituksen kaavailemat leikkaukset oikea tapa lieventää kannustinloukkuja. Nykyisillä leikkauksilla on hyvin vähän vaikutusta kannustinloukkuihin, jotka hankaloittavat etenkin pitkäaikaistyöttömien työmotivaatiota. Sujuvaa ja yhtenäistä etuuksien saamista, joka voitaisiin saavuttaa yleistuella, kannatettiin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että sosiaalityö voisi kiinnittää enemmän huomiota ammatinvalinnan ja uudelleenkoulutuksen palveluihin. Kolmannen tavoitteeni mukaan sain ainakin jonkinlaisen kokonaiskuvan siitä mitä työhön kannustavasta sosiaaliturvasta tiedetään.
