Nuorten parisuhdeväkivallan uhrien auttaminen : nopea katsaus / Rapid Review

Abstract

Suomessa parisuhteessa olleista 16-17-vuotiaista naisista 47% oli kohdannut parisuhde-väkivaltaa elämänsä aikana. Heistä 30% oli kohdannut vain ei-fyysistä-väkivaltaa, 2 % vain fyysistä väkivaltaa ja loput 15% molempia. Ainakin alkoholin käyttö sekä vanhemmilta opitut toimintamallit vaikuttavat riskiin joutua parisuhdeväkivallan uhriksi ja riskiin harjoittaa parisuhdeväkivaltaa. Lisäksi huumeiden käyttö lisää riskiä harjoittaa parisuhdeväkivaltaa. Mahdollisia seurauksia tuloksissa mainittujen seurausten lisäksi ovat paniikkikohtaukset, nukkumis- ja keskittymishäiriöt sekä syömishäiriöt.

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet: Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla nuorten parisuhdeväkivallan uhriin kohdistuvia auttamismenetelmiä. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietoa nuorten parisuhdeväkivallan uhrien kohtaamisesta ja auttamismenetelmistä.

Tutkimuskysymykset olivat ”Minkä nuorten uhrien parisuhdeväkivallan ongelmien kanssa nuorien parisuhdeväkivalta korreloi?”, ”Kuinka kohdata nuoria parisuhdeväkivallan uhreja niin, että saadaan suurempi osa nuorista parisuhdeväkivallan uhreista kertomaan ongelmista?” ja ”Minkälainen apu nuorille parisuhdeväkivallan uhreille vähentää niitä nuorten parisuhdeväkivallan uhrien ongelmia, jotka korreloivat nuorten parisuhdeväkivallan kanssa?”

Aineisto ja menetelmät: Aineistona CINAHL Complete:ista (Ebsco), ProQuest Central:ista, PubMed:ista ja Taylor & Francis Online:ista löydetyt tutkimuskysymyksiin liittyvät vertaisarvioidut artikkelit. Menetelmänä nopea katsaus ja laadullinen synteesi.

Päätulokset ovat nuorten parisuhdeväkivallan korrelointi masennuksen, posttraumaattisen stressihäiriön ja ahdistuksen kanssa. Kiire sekä henkilökunnan kokemuksen ja koulutuksen puute rajoittavat olennaisesti terveydenhuollon henkilökunnan kykyä huomata parisuhdeväkivaltatapauksia. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on toimiva auttamismenetelmä parisuhdeväkivallan aiheuttamaan masennukseen, posttraumaattiseen stressihäiriöön ja ahdistukseen. Lisäksi kognitiivisen käyttäytymisterapian saaminen vähentää riskiä joutua vakavan parisuhdeväkivallan uhriksi jatkossa.

Johtopäätökset ovat kognitiivinen käyttäytymisterapiaa ei ole ainoa toimiva menetelmä, mutta sen toimivuus on varmistettu paremmin kuin muiden menetelmien toimivuus nuorten parisuhdeväkivallan aiheuttaman masennuksen, posttraumaattisen stressihäiriön ja ahdistuksen hoitoon sekä parisuhdeväkivallan vähentämiseksi tai sen vakavuusasteen vähentämiseksi. Tarvitaan lisää tutkimuksia hoitomenetelmien vaikutuksista erityisesti nuoriin parisuhdeväkivallan uhreihin sekä lisää tutkimuksia muiden todennäköisesti toimivien hoitomenetelmien kuten stressinhallintaohjelma, iHeal, Present Centered Therapy, Critical Time Intervention, CETA ja Dating Smart vaikutuksista (nuorten) parisuhdeväkivallan uhreihin.

In Finland, 47% of 16–17-year-old women in a relationship had experienced intimate partner violence during their lifetime. Of those, 30% had only experienced non-physical violence, 2% only physical violence, and the remaining 15% both. At the very least, alcohol consumption and operating models learned from parents affect the risk of becoming a victim of intimate partner violence and the risk of engaging in intimate partner violence. In addition, drug use increases the risk of intimate partner violence. In addition to the consequences mentioned in the results, possible consequences include panic attacks, sleep and concentration disorders, and eating disorders.

Purpose and objectives of the study: The purpose of this thesis is to describe methods of helping young people with victims of intimate partner violence. The aim of the thesis is to increase the knowledge of health care professionals about encountering young victims of intimate partner violence and about methods of assistance.

Research questions were "What problems of intimate partner violence among young victims correlate with that of young victims?", "How to meet young victims of intimate partner violence so that a larger proportion of young victims of intimate partner violence report their problems?" and "What kind of help for young victims of intimate partner violence reduces the problems of young victims of intimate partner violence that correlate with intimate partner violence among young people?"

Data and methods: Peer-reviewed research question related articles found in CINAHL Complete (Ebsco), ProQuest Central, PubMed, and Taylor & Francis Online. As a method, a Rapid Review and qualitative synthesis.

Main findings: Correlation of intimate partner violence in adolescents with depression, post-traumatic stress disorder and anxiety. Hurry and the staff's lack of experience and training significantly limit the ability of health care personnel to notice cases of intimate partner violence. Cognitive-behavioral therapy is an effective method of helping with depression, post-traumatic stress disorder and anxiety caused by intimate partner violence. In addition, receiving cognitive-behavioral therapy reduces the risk of becoming a victim of serious intimate partner violence in the future.

Conclusions: Cognitive-behavioral therapy is not the only effective method, but its effectiveness has been better verified than other methods for treating depression, post-traumatic stress disorder and anxiety caused by intimate partner violence in adolescents, as well as for reducing the severity or severity of intimate partner violence. More research is needed on the effects of treatment methods, especially on young victims of intimate partner violence, as well as more research on the effects of other treatment methods that are likely to work, such as the stress management programme, iHeal, Present Centered Therapy, Critical Time Intervention, CETA and Dating Smart on victims of (adolescent) intimate partner violence.