Puskuhöylän tuotantotehokkuus
Holmi, Petrus (2024)
Holmi, Petrus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502062423
Tiivistelmä
Suuri kiitos Katu-karhu Oy:lle ja yrityksen työntekijöiden tarjoamasta mahdollisuudesta tutkia puskuhöylän tuotantotehokkuutta, sekä tarjoamalla pyytämäni työkalut sataprosenttisen tehokkuuden selvittämiseksi.
Työn aiheena oli Katu-karhu Oy:n omistaman puskuhöylän tuotantotehokkuuden kokonaisvaltainen selvittäminen. Työn avulla puskuhöylän käyttöä ja sen tehokkuutta pystytään optimoimaan tiedostaen koneen sataprosenttinen tehokkuus.
Tuotantotehokkuuden selvittäminen toteutettiin pyytämällä Katu-karhu Oy:ltä tarvittava aineisto toteutuneista urakoista. Toteutuneiden urakoiden avulla pystyttiin selvittämään tämänhetkinen tuotantotehokkuus huomioiden erilaiset työkokonaisuudet. Virtaustehokkuuden selvittäminen suoritettiin asentamalla tutkimuskohteena olevaan koneeseen dataloggeri ja tekemällä empiiristä tutkimustyötä seuraamalla koneen täysipäiväistä työskentelyä kolmen eri työmaan kokonaisuudesta.
Työn lopputuloksena puskuhöylän virtaustehokkuuden selvityksen yhteydessä ilmennyttä käyttöastetta (%) ja tämänhetkistä puskuhöylän tuotantotehokkuutta (m²/h), pystytään vertaamaan lineaarisesti toisiinsa. Tutkimuksessa nousi esille, että kiinteät kustannukset kuten polttoaineen kulutus ei juurikaan muutu tehokkuuden lisääntyessä.
Työn aiheena oli Katu-karhu Oy:n omistaman puskuhöylän tuotantotehokkuuden kokonaisvaltainen selvittäminen. Työn avulla puskuhöylän käyttöä ja sen tehokkuutta pystytään optimoimaan tiedostaen koneen sataprosenttinen tehokkuus.
Tuotantotehokkuuden selvittäminen toteutettiin pyytämällä Katu-karhu Oy:ltä tarvittava aineisto toteutuneista urakoista. Toteutuneiden urakoiden avulla pystyttiin selvittämään tämänhetkinen tuotantotehokkuus huomioiden erilaiset työkokonaisuudet. Virtaustehokkuuden selvittäminen suoritettiin asentamalla tutkimuskohteena olevaan koneeseen dataloggeri ja tekemällä empiiristä tutkimustyötä seuraamalla koneen täysipäiväistä työskentelyä kolmen eri työmaan kokonaisuudesta.
Työn lopputuloksena puskuhöylän virtaustehokkuuden selvityksen yhteydessä ilmennyttä käyttöastetta (%) ja tämänhetkistä puskuhöylän tuotantotehokkuutta (m²/h), pystytään vertaamaan lineaarisesti toisiinsa. Tutkimuksessa nousi esille, että kiinteät kustannukset kuten polttoaineen kulutus ei juurikaan muutu tehokkuuden lisääntyessä.
