Toimitilojen asuntomuutokset

Abstract

Suomessa on paljon tyhjiä liiketiloja ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tyhjille toimitiloille voidaan luoda uusi käyttötarkoitus muuttamalla ne asunnoiksi. Uusi rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025, jonka myötä helpottuu rakentamisluvan saaminen asuntomuutoskohteille. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa toimitilojen käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen poikkeamisluvalla jopa asemakaavan vastaisesti.

Toimitilakiinteistöjä asuintarkoitukseen muunnettaessa rakennusmääräykset asettavat tarkat ehdot rakentamiselle. Ehtojen tarkoituksena on tukea kestävää ja ekologista rakentamista sekä varmistaa käyttäjä- ja ympäristöystävällinen rakentaminen. Tyhjien toimitilojen hyödyntäminen asumiskäyttöön edistää kiertotaloutta ja vähentää uudisrakentamisen tarvetta, mikä pienentää rakentamisesta johtuvia päästöjä ja ympäristökuormitusta. Uuden käyttötarkoituksen myötä asuntojen määrä lisääntyy. Kiinteistön arviointi on olennaisen tärkeä osa asuntomuutostyötä, sillä kustannusten ja saavutettavan hyödyn on oltava tasapainossa.

Opinnäytetyöhön koottiin tietoa rakennusmääräyksistä, kaavoituksesta, luvanhakuprosesseista, lainsäädännöstä, rakentamisen yleisistä ohjekorteista, verotuksesta, kiinteistön omistusmuodon merkityksestä ja kiinteistön arvoon vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelun kohteena oli vanhojen kerrostalokiinteistöjen toimisto- ja myymälätilojen muuttaminen asuinhuoneistoksi. Opinnäytetyössä luotiin kiinteistökehittäjän arvioinnin tueksi opas, jossa käsitellään käyttötarkoituksen muutosprosessissa huomioitavia asioita, ja joka toimii myös työkaluna selvitettäessä toimitilan soveltuvuutta käyttötarkoituksen muutokseen.

Erityisen hyvin toimitilan asuntomuutoksen kohteeksi soveltuu 1900-luvulla rakennetut korkean huonekorkeuden omaavat rakennukset, joiden tilat ovat avaria ja rakennusmateriaalit omaavat pitkän käyttöiän ja hyvät rakennustekniset ominaisuudet, kuten tiili.