Ukrainan sodan vaikutus Suomessa asuvien venäjänkielisten kokemaan syrjintään

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Suomessa asuvien venäjänkielisten kokemuksia syrjinnästä ja selvittää, onko Ukrainan sota (alkaen 24.2.2022) lisännyt koettua syrjintää heidän näkökulmastaan. Opinnäytetyö tarkastelee venäjänkielisten kokemuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti työympäristöissä, julkisissa palveluissa ja arkielämässä. Opinnäytetyötä on motivoinut aiheen ajankohtaisuus sekä se, että tutkimustietoa Ukrainan sodan vaikutuksista venäjänkielisten koettuun syrjintään on toistaiseksi rajallisesti saatavilla.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, ja aineistona käytettiin digitaalista kyselyä, johon osallistui opinnäytetyön työelämäkumppanin-Suomen venäjänkielisten liiton vapaaehtoisia jäseniä (20 vastaajaa). Tulosten analysointiin hyödynnettiin SWOT-analyysiä ja teemoittelua.

Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat koettusyrjintä, rasismi ja niiden ilmenemismuodot. Tietoperusta pohjautuu aiempiin tutkimuksiin, Suomessa asuvien venäjänkielisten syrjintäkokemuksiin ennen Ukrainan sotaa, sekä syrjintätermin monialaiseen tarkasteluun tieteellisen kirjallisuuden avulla. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan venäjänkielisten turvallisuuden tunnetta Suomessa, sekä Ukrainan sodan vaikutusta heidän kielelliseen ja kulttuuriseen identiteettiin. Tutkimus myös kartoittaa venäjänkielisten positiivisia kokemuksia liittyen heidän venäjänkielisyyteensä Suomessa.

Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa vastaajista koki syrjinnän ja negatiivisen kohtelun lisääntyneen Ukrainan sodan jälkeen, erityisesti internetissä ja vuorovaikutustilanteissa. Työympäristössä syrjintää ei koettu merkittävästi, ja osa vastaajista koki venäjänkielisyyden jopa eduksi työelämässä. Positiivisena havaintona tutkimus osoitti, että venäjänkielen käyttöön suhtauduttiin ulkopuolisten taholta vain harvoin kielteisesti.

Tutkimuksen rajoitteena on pieni otantamäärä, mikä vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. Tulokset voivat kuitenkin tarjota arvokasta tietoa sosiaalialan ammattilaisille syrjinnän ehkäisemiseksi ja esimerkiksi kotoutumisen tukemiseksi, sillä tutkimus korostaa venäjänkielisten kokemusten merkitystä yhteiskunnan monimuotoisuuden ja tasa-arvon edistämisessä.