Puuttumattomuuden kulttuuri sosiaali- ja terveysalan esimiestyössä : integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa keinoista, joilla ehkäistään puuttumattomuuden kulttuurin syntymistä, sekä selvittää millaista puuttumista esimieheltä odotetaan työyhteisön konflikteissa ja millä keinoin voidaan tavoitella oikeudenmukaisemman työyhteisön piirteitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa integroiva kirjallisuuskatsaus, joka antaa tietoa esimiehille siitä, kuinka puuttumattomuuden kulttuuria voidaan vähentää työyhteisössä.

Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka puuttumattomuuden kulttuuria voidaan ehkäistä sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä? 2) Millaista puuttumista esimieheltä odotetaan työpaikan konflikteihin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä? 3) Kuinka oikeudenmukaisen työyhteisön piirteitä voidaan tavoitella?

Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka sopii erilaisten aineistojen käsittelyyn. Aineiston keruu tehtiin systemaattisesti eri tietokannoista ja hakukoneista. Opinnäytetyöhön valittiin erilaisia aineistoja, yhteensä kymmenen kappaletta. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston analyysia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.

Puuttumattomuuden kulttuuria voidaan ennaltaehkäistä oikeudenmukaisella johtamisella, mihin kuuluu: työyhteisön hyvinvointi, yhteiset toimintatavat ja säännöt, onnistunut vuorovaikutus, oikeudenmukainen toiminta, koulutus, toiminnan kehittäminen, esimiehen sopi-vuus tehtävään, esimiehen johdonmukaisuus ja esimiehen läsnäolo työyhteisössä. Oikeudenmukaisuus esimiehen toiminnassa koettiin erittäin tärkeäksi. Oikeudenmukaisuus toistui useassa kohdassa eri aineistoissa ja oikeudenmukaisuus nähtiin sekä esimiehen ominaisuutena että toiminnan oikeudenmukaisuutena. Esimiehen odotetaan tunnistavan, puuttuvan ja ratkaisevan mahdolliset työyhteisön konfliktit. Työyhteisön hyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa kokemukseen oikeudenmukaisesta työyhteisöstä.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää käytännön esimiestyössä sekä koulutettaessa tulevia esimiehiä sosiaali- ja terveysalalle.

The aim of this thesis was to provide information on how to prevent the development of a culture of non-interference and to find out what kind of interventions are expected from the manager in work community conflicts and in what ways characteristics of a fairer work community can be achieved. The purpose of the thesis was to provide an integrative literature review that provides managers with information on how a culture of non-interference can be countered in a work community.

The research objectives in the thesis were the following: 1) How can a culture of non-interference be countered in a work community in the field of health care and social services? 2) What kinds of interventions in workplace conflicts are expected from the manager in the field of health care and social services? 3) How can characteristics of a fair work community be achieved?

The study was conducted by using an integrative literature review, which is suitable for the analysis of various materials. The data was collected systematically from different databases and search engines. Different kinds of materials, ten in total, were selected for the study. The research objectives guided the analysis of the data. The data was analysed by using an inductive content analysis.

Culture of non-interference can be countered with fair leadership, which includes the fol-lowing: workplace well-being, shared practices and rules, successful interaction, fairness, training, development of activities, manager’s suitability for the task, manager’s consistency, and manager’s presence in the work community. Manager’s fairness was considered very important. Fairness recurred in several places in different materials and was considered both as a manager’s characteristic and as fair actions. The manager is expected to identify potential conflicts in the work community. Workplace well-being can be utilized as means to influence the experience of a fair work community.

The results of the study may be utilized in practical management and when training future managers in the field of health care and social services.