Korona-ajan vaikutukset myopian kehittymiseen lapsilla
Gröhn, Nanna; Hintikka, Emma (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502122683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502122683
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda suomenkielinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla voisi helposti syventyä korona-ajan toimintamallien vaikutuksiin yhteydessä likinäköisyyden kehittymiseen lapsilla. Halusimme tehdä kirjallisuuskatsauksen suomen kielellä, koska tällä hetkellä aihetta käsittelevät tutkimukset ovat tuotettu muilla kielillä. Tavoitteena oli siis tuottaa helposti ymmärrettävä suomenkielinen katsaus ajankohtaisesta aiheesta eli korona-ajan vaikutuksista lasten myopisoitumiseen. Opinnäytetyömme on suunnattu erityisesti optometrian alan ammattilaisille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.
Toteutimme työmme kirjallisuuskatsauksena, joka on helposti ymmärrettävä ja tiivis paketti korona-ajan vaikutuksista lasten myopian kehittymiseen. Loimme tutkimuskysymyksen niin, että saisimme mahdollisimman selkeän vastauksen kysymykseen: oliko korona-ajalla vaikutusta myopian kehittymiseen lapsilla? Aineistomme haimme PubMedista ja Science Directista. Tietokannoista haimme englanninkielisillä hakusanoilla, koska niiden avulla tutkimuksia löytyi kattavammin. Asetimme aineistojen sisäänottokriteereiksi vuodesta 2020 eteenpäin julkaistut tutkimukset, koska World Health Organization julisti koronan maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11. maaliskuuta vuonna 2020. Valitut tutkimukset piti olla tutkijoille ymmärrettävillä kielillä kirjoitettu, tässä tapauksessa tutkimukset olivat suomen-, ruotsin ja englanninkielisiä. Tutkimuksien tuli myös olla valmiita ja vertaisarvioituja, jotta ne hyväksyttiin aineistoksi. Tutkimuksissa tutkittavien henkilöiden tuli olla 6–12-vuotiaita lapsia, jotta pystyimme rajaamaan ikähaarukan tarpeeksi suppeaksi. Valitsimme vain maksuttomat aineistot ja aineistot, joihin oli kokonaisvaltainen pääsy. Lopulta kirjallisuuskatsaukseemme valikoitui yhteensä kahdeksan tutkimusta.
Tutkimustuloksista selvisi, että korona-ajan toimintamallit vaikuttivat 6–12-vuotiaiden lasten sfäärisen ekvivalentin sekä silmän aksiaalisen pituuden kasvuun. Sfäärisen ekvivalentin kasvu sekä silmän aksiaalisen pituuden kasvu ovat yleisiä merkkejä myopian kasvusta. Tuloksien mukaan siis korona-aika lisäsi lasten myopian kehittymistä. Merkittäviä korona-ajan toimintamalleja olivat digitaalisten laitteiden lisääntynyt käyttö ja ulkoilun vähentyminen, jotka ovat kytköksissä nopeampaan ja suuriasteisemman myopian kehittymiseen.
Jatkotutkimuksena aiheestamme voisi tehdä tutkimuksen, jossa selvitettäisiin, onko korona-ajalla pidempiaikaisia vaikutuksia myopisoitumiseen. Kasvaako korona-aikana myopisoituneiden lasten myopia lineaarisesti ajan myötä? Vai hidastuuko kasvu mahdollisesti muuttuneiden toimintamallien myötä?
Toteutimme työmme kirjallisuuskatsauksena, joka on helposti ymmärrettävä ja tiivis paketti korona-ajan vaikutuksista lasten myopian kehittymiseen. Loimme tutkimuskysymyksen niin, että saisimme mahdollisimman selkeän vastauksen kysymykseen: oliko korona-ajalla vaikutusta myopian kehittymiseen lapsilla? Aineistomme haimme PubMedista ja Science Directista. Tietokannoista haimme englanninkielisillä hakusanoilla, koska niiden avulla tutkimuksia löytyi kattavammin. Asetimme aineistojen sisäänottokriteereiksi vuodesta 2020 eteenpäin julkaistut tutkimukset, koska World Health Organization julisti koronan maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11. maaliskuuta vuonna 2020. Valitut tutkimukset piti olla tutkijoille ymmärrettävillä kielillä kirjoitettu, tässä tapauksessa tutkimukset olivat suomen-, ruotsin ja englanninkielisiä. Tutkimuksien tuli myös olla valmiita ja vertaisarvioituja, jotta ne hyväksyttiin aineistoksi. Tutkimuksissa tutkittavien henkilöiden tuli olla 6–12-vuotiaita lapsia, jotta pystyimme rajaamaan ikähaarukan tarpeeksi suppeaksi. Valitsimme vain maksuttomat aineistot ja aineistot, joihin oli kokonaisvaltainen pääsy. Lopulta kirjallisuuskatsaukseemme valikoitui yhteensä kahdeksan tutkimusta.
Tutkimustuloksista selvisi, että korona-ajan toimintamallit vaikuttivat 6–12-vuotiaiden lasten sfäärisen ekvivalentin sekä silmän aksiaalisen pituuden kasvuun. Sfäärisen ekvivalentin kasvu sekä silmän aksiaalisen pituuden kasvu ovat yleisiä merkkejä myopian kasvusta. Tuloksien mukaan siis korona-aika lisäsi lasten myopian kehittymistä. Merkittäviä korona-ajan toimintamalleja olivat digitaalisten laitteiden lisääntynyt käyttö ja ulkoilun vähentyminen, jotka ovat kytköksissä nopeampaan ja suuriasteisemman myopian kehittymiseen.
Jatkotutkimuksena aiheestamme voisi tehdä tutkimuksen, jossa selvitettäisiin, onko korona-ajalla pidempiaikaisia vaikutuksia myopisoitumiseen. Kasvaako korona-aikana myopisoituneiden lasten myopia lineaarisesti ajan myötä? Vai hidastuuko kasvu mahdollisesti muuttuneiden toimintamallien myötä?