Hätäveret osana vuotavan potilaan ensihoitoa : tarkistuslista ja opetusvideo ensihoitajille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle opetusvideo sekä päivitetty tarkistuslista liittyen verensiirtoihin sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Opinnäyteyö on toteutettu kehittämistyönä ja on menetelmältään toiminnallinen. Toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ja työelämäkumppanina toimi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Kehittämistyö toteutettiin tilaajalle tarvelähtöisesti. Organisaatiossa toimii kaksi erillistä protokollaa: ”Kenttäveret” ja ”Hätäveret kentälle”. Keskeisenä erona on verituotteiden sijaintiin liittyvä seikka. Verivalmisteet on sijoitettu kenttäjohtoyksikköön (EPK 71) sekä Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Kenttäveret -protokolla on ollut organisaation toiminnassa vuodesta 2023 alkaen. Hätäverensiirtojen toteutus on ensihoitotyön arjessa vieraampi toimintamalli työntekijöille. Aiheen esille tuominen ja toiminnan kehittäminen muodostui ajankohtaiseksi, myös hyvinvointialueen uuden ensihoidon palvelutasopäätöksen myötä. Aiemmin verensiirtoja ensihoidossa oli mahdollista toteuttaa vain kenttäjohtohenkilöstön toimesta, mutta nykytilanne mahdollistaa verensiirrot osittain myös hoitotason ensihoitajan toimesta. Kenttäjohtoyksikössä työskentelevä henkilö tulee kuitenkin jatkossakin aloittamaan veritiputuksen, jota tehtävällä olevan yksikön ensihoitaja voi jatkaa. Tarve hätäverien käytölle ensihoitotehtävällä sattuu harvoin yksittäiselle työntekijälle. Käyttö edellyttää ensihoitolääkärin päätöstä käynnistää hätäveriprotokolla kohdattaessa massiivisesta verenvuodosta kärsivä potilas. Lävistävät vammat, sisäiset verenvuodot, verioksentelu, gynekologiset vuodot, leikkauskomplikaatiot sekä puukotukset voivat muun muassa johtaa verenvuotosokkiin. Tutkimusten mukaan varhainen traneksaamihapon anto ja verituotteiden annostelu vähensi kuolleisuutta massiivisesta verenvuodosta kärsivillä potilailla. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys käsitteli verensiirtoja sekä ensihoidossa käytettäviä valmisteita. Hätäveriprotokollat ja niiden tarkoitus on tuotu myös esille. Lisäksi hypovoleemisen sokin tunnistamiskriteerit sekä potilaan tutkiminen käsiteltiin teoriaosuudessa. Tuotoksena syntynyttä tarkistuslistaa voidaan käyttää tiedostamisen apuvälineenä tehtävällä, jossa kohdataan massiivisesta verenvuodosta kärsivä potilas. Siinä tarvittavat toimenpiteet on kerrottu vaiheittain ja sen käyttö edistää potilasturvallisuutta toimiessaan muistin tukena. Opetusvideo luotiin kuvitteellisesta ensihoitotehtävästä, jossa potilas kärsi verenvuotosokista. Protokolla käynnistyi ja tarkistuslistan käyttö tuotiin esille tehtävän edetessä. Videota on tarkoitus käyttää organisaation ensihoitohenkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ABO-verkkokurssin ohella aiheeseen perehtymiseen. Jatkokehittämisehdotuksena aiheesta voisi järjestää simulaatiokoulutusta ja käytännön harjoituksia välineiden käyttöön liittyen.