Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden keinot psykososiaalisten riskien hallintaan : kirjallisuuskatsaus
Sinko, Suvi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183004
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Scoping- kirjallisuuskatsauksen menetelmällä minkälaisia psykososiaalisia riskitekijöitä on sosiaali- ja terveysalalla, ja mitkä ovat sote-alan työntekijöiden keinot psykososiaalisten riskien hallintaan. Tutkimuksen tavoite oli lisätä tietoa siitä millä keinoilla sote-alan työntekijät vaikuttavat psykososiaalisten riskien hallintaan. Saatua tietoa voidaan hyödyntää perehdyttämisessä ja johtamisessa eri organisaatioissa. Pitkällä tähtäimellä tämän työn tavoite on lisätä työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia. Tutkimuskysymykset olivat: Mitä psykososiaalisia riskejä on sosiaali- ja terveysalalla? Sekä: Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden keinot psykososiaalisten riskien hallintaan?
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin helmikuun ja syyskuun 2024 välisenä aikana. Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin tietokantoihin PubMed ja ProQuest Central. Tutkimuksen aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteereiden avulla. Aineistoon valikoitui systemaattisen haun kautta 10 tutkimusartikkelia ja manuaalisen haun kautta 1 tutkimusartikkeli. Aineistolle tehtiin Hawkerin laadunarviointi. Kaikki tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä ja tutkimukset vastasivat opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksina todettiin, että psykososiaaliset riskitekijät sote-alalla jakautuivat organisaatioon liittyviin tekijöihin sekä henkilökohtaisiin tekijöihin. Organisaatioon liittyvät tekijät olivat muun muassa resurssien vähyys, työn rytmittämisen haasteet ja työturvallisuusuhat. Henkilökohtaisia riskitekijöitä olivat tutkimusten mukaan muun muassa terveys, perhetekijät ja kiire. Tulosten mukaan sote-alan työntekijöiden keinot psykososiaalisten riskien hallintaan jakautuivat organisaatioon liittyviin tekijöihin ja itsehoidon keinoihin. Organisaatioon liittyvät tekijät olivat muun muassa työntekijöiden tarve saada organisaatiosta rakenteellista tukea sekä mahdollisuus työn rytmittämiseen esimerkiksi taukojen kautta. Itsehoidon keinoja olivat mm. perustarpeista huolehtiminen, vapaa-ajantoiminta, taakanjako läheisten kanssa ja itsereflektointi.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin helmikuun ja syyskuun 2024 välisenä aikana. Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin tietokantoihin PubMed ja ProQuest Central. Tutkimuksen aineisto valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteereiden avulla. Aineistoon valikoitui systemaattisen haun kautta 10 tutkimusartikkelia ja manuaalisen haun kautta 1 tutkimusartikkeli. Aineistolle tehtiin Hawkerin laadunarviointi. Kaikki tutkimusartikkelit olivat englanninkielisiä ja tutkimukset vastasivat opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksina todettiin, että psykososiaaliset riskitekijät sote-alalla jakautuivat organisaatioon liittyviin tekijöihin sekä henkilökohtaisiin tekijöihin. Organisaatioon liittyvät tekijät olivat muun muassa resurssien vähyys, työn rytmittämisen haasteet ja työturvallisuusuhat. Henkilökohtaisia riskitekijöitä olivat tutkimusten mukaan muun muassa terveys, perhetekijät ja kiire. Tulosten mukaan sote-alan työntekijöiden keinot psykososiaalisten riskien hallintaan jakautuivat organisaatioon liittyviin tekijöihin ja itsehoidon keinoihin. Organisaatioon liittyvät tekijät olivat muun muassa työntekijöiden tarve saada organisaatiosta rakenteellista tukea sekä mahdollisuus työn rytmittämiseen esimerkiksi taukojen kautta. Itsehoidon keinoja olivat mm. perustarpeista huolehtiminen, vapaa-ajantoiminta, taakanjako läheisten kanssa ja itsereflektointi.