Palautteen merkitys työhyvinvointiin : ”Esihenkilö kiitti minua hyvästä ja ahkerasta työstä.”
Haapaniemi, Marika (2025)
Haapaniemi, Marika
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183061
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia palautteenannon ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osiossa toteutettiin lyhyt kysely, jonka avulla oli tarkoitus tuoda esiin kokemuksellista tietoa tutkimuksen kohteena olevan sosiaalialan yksikön ja siihen läheisesti kuuluvan sivuyksikön palautekulttuurista, palautekulttuurin vahvuuksista sekä niiden merkityksestä yksikön työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Palautekulttuurin ja työhyvinvoinnin ympärille rakentuvat tutkimuskysymykseni olivat: Minkälainen palautekulttuuri kohdeorganisaatiossa on? Minkälaisen palautteen työyhteisön työntekijät kokevat heidän työhyvinvointiaan edistävänä?
Opinnäytetyön tiedonkeruuprosessiin sovellettiin pienet onnistumistarinat -työkalua. Työkalua hyödynnettiin kyselyn avoimissa kysymyksissä, joiden avulla haluttiin selvittää palautteensaajan näkemyksiä onnistuneesta kannustavan palautteen saantikokemuksesta ja onnistuneesta korjaavan palautteen saantikokemuksesta. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan ne tilanteessa vaikuttaneet asiat, joiden vuoksi kyseiset palautteenantotilanteet olivat heidän mielestään onnistuneita.
Kysely lähetettiin 36 vastaajalle, joista kyselyyn vastasi 6 henkilöä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin ollen 16,7 %. Kyselyyn saadut vastaukset käsiteltiin aineistolähtöisesti. Vastausprosentin ollessa matala, opinnäytetyön avulla ei voida muodostaa luotettavaa kokonaiskuvaa työyhteisön palautekulttuurin tämänhetkisestä tilanteesta. Vastauksista kuitenkin kävi ilmi, että osa vastaajista toivoi saavansa nykyistä enemmän korjaavaa palautetta työstään. Työhyvinvointia tukeva palaute oli saatujen vastausten mukaan saanut hyvälle mielelle, auttanut työtehtävän hoitamisessa, ollut keino saada arvostusta tekemästään työstä sekä saada kannustusta työnsä tekemiseen.
Työyhteisö voi halutessaan hyötyä opinnäytetyön teoriaosuuden tiedosta ja peilata omia kokemuksiaan siinä esitettyyn teoria- ja kokemustietoon. Opinnäytetyön myötä suurempi tarve korjaavan palautteen saamiselle on tiedostettu, joten jatkotutkimusaiheena olisi mielestäni hedelmällistä pohtia, kuinka palautteen määrää voisi luontevasti lisätä kyseisessä työyhteisössä. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla myös työntekijöiden motivaatio, sillä myös se on aihealueena läheisesti kytköksissä koettuun työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön tiedonkeruuprosessiin sovellettiin pienet onnistumistarinat -työkalua. Työkalua hyödynnettiin kyselyn avoimissa kysymyksissä, joiden avulla haluttiin selvittää palautteensaajan näkemyksiä onnistuneesta kannustavan palautteen saantikokemuksesta ja onnistuneesta korjaavan palautteen saantikokemuksesta. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan ne tilanteessa vaikuttaneet asiat, joiden vuoksi kyseiset palautteenantotilanteet olivat heidän mielestään onnistuneita.
Kysely lähetettiin 36 vastaajalle, joista kyselyyn vastasi 6 henkilöä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin ollen 16,7 %. Kyselyyn saadut vastaukset käsiteltiin aineistolähtöisesti. Vastausprosentin ollessa matala, opinnäytetyön avulla ei voida muodostaa luotettavaa kokonaiskuvaa työyhteisön palautekulttuurin tämänhetkisestä tilanteesta. Vastauksista kuitenkin kävi ilmi, että osa vastaajista toivoi saavansa nykyistä enemmän korjaavaa palautetta työstään. Työhyvinvointia tukeva palaute oli saatujen vastausten mukaan saanut hyvälle mielelle, auttanut työtehtävän hoitamisessa, ollut keino saada arvostusta tekemästään työstä sekä saada kannustusta työnsä tekemiseen.
Työyhteisö voi halutessaan hyötyä opinnäytetyön teoriaosuuden tiedosta ja peilata omia kokemuksiaan siinä esitettyyn teoria- ja kokemustietoon. Opinnäytetyön myötä suurempi tarve korjaavan palautteen saamiselle on tiedostettu, joten jatkotutkimusaiheena olisi mielestäni hedelmällistä pohtia, kuinka palautteen määrää voisi luontevasti lisätä kyseisessä työyhteisössä. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla myös työntekijöiden motivaatio, sillä myös se on aihealueena läheisesti kytköksissä koettuun työhyvinvointiin.