Vertailu päihdelaitoshoidosta ja -kuntoutuksesta Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla
Kuitunen, Heli (2025)
Kuitunen, Heli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502193132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502193132
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä aiheena oli päihdelaitoshoidon ja -kuntoutuksen palvelujen toteutumisen vertailu tilastollisin tutkimusmenetelmin paikkakuntakohtaisesti Etelä-Savon hyvinvointialueella vertailujaksoilla 2023 ja 2024. Toisena hyvinvointialueena tutkimuksessa oli Varsinais-Suomen hyvinvointialue päihdelaitoskuntoutuksen kehityksen osalta. Tavoitteena oli tutkia, millaisia eroja päihdelaitoshoidossa ja -kuntoutuksessa oli Etelä-Savon hyvinvointialueella paikkakuntakohtaisesti. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, millaisia eroja työikäisten päihdekuntoutuksessa oli vuonna 2024 Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen välillä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee hyvinvointialueita, mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä, päihteitä ja riippuvuutta sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan tietoja paikkakuntakohtaisesti, joten on myös tärkeä ymmärtää huono-osaisuuden ja alueellisuuden käsitteet ja vaikutus aiheeseen. Lisäksi kerron käsitteistä päihdesosiaalityö sekä päihdelaitoshoito ja -kuntoutus. Tutkimusta varten sain hyvinvointialueilta aineistot, joiden lisäksi käytin tutkimuksessa vertailuun tilastoja työikäisestä väestöstä. Tutkimusmenetelminä käytin ristiintaulukointia, kuvaajia ja taulukoita. Tutkimustuloksissa olen taulukoiden ja kuvaajien avulla havainnollistanut palveluiden käytön määrää, vertaillut palvelujen käyttöä paikkakuntakohtaisesti sekä tutkinut sukupuolijakaumaa palveluiden käytössä.
Tutkimuksessa verrattiin päihdelaitoshoidon ja -kuntoutuksen käytön- ja kustannusten eroja vuosina 2023–2024. Tuloksena voidaan esittää, että Etelä-Savon hyvinvointialueen alkoholivieroituksen sekä päihdelaitoskuntoutuksen vähentyneen työikäisillä vuodesta 2023 vuoteen 2024. Huumevieroituksen määrä vastaavasti on kasvanut. Päihdelaitoshoidossa alkoholivieroituksessa paikkakunnista erottuvat Mikkeli ja Savonlinna, mutta huumevieroituksessa Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi myös Pieksämäen osalta on ollut kasvua. Miesten osuus kaikissa palveluissa on moninkertainen naisten osuuteen nähden, tämä tukee päihdestrategiassa tunnistettua tasa-arvon ongelmaa palveluiden toteutumisessa sukupuolien välillä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella kehitys on ollut heidän toivomaansa. Kustannukset ovat laskeneet sekä myöntöperusteena lääkinnällisen kuntoutuksen osuus on kasvanut.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee hyvinvointialueita, mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä, päihteitä ja riippuvuutta sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan tietoja paikkakuntakohtaisesti, joten on myös tärkeä ymmärtää huono-osaisuuden ja alueellisuuden käsitteet ja vaikutus aiheeseen. Lisäksi kerron käsitteistä päihdesosiaalityö sekä päihdelaitoshoito ja -kuntoutus. Tutkimusta varten sain hyvinvointialueilta aineistot, joiden lisäksi käytin tutkimuksessa vertailuun tilastoja työikäisestä väestöstä. Tutkimusmenetelminä käytin ristiintaulukointia, kuvaajia ja taulukoita. Tutkimustuloksissa olen taulukoiden ja kuvaajien avulla havainnollistanut palveluiden käytön määrää, vertaillut palvelujen käyttöä paikkakuntakohtaisesti sekä tutkinut sukupuolijakaumaa palveluiden käytössä.
Tutkimuksessa verrattiin päihdelaitoshoidon ja -kuntoutuksen käytön- ja kustannusten eroja vuosina 2023–2024. Tuloksena voidaan esittää, että Etelä-Savon hyvinvointialueen alkoholivieroituksen sekä päihdelaitoskuntoutuksen vähentyneen työikäisillä vuodesta 2023 vuoteen 2024. Huumevieroituksen määrä vastaavasti on kasvanut. Päihdelaitoshoidossa alkoholivieroituksessa paikkakunnista erottuvat Mikkeli ja Savonlinna, mutta huumevieroituksessa Mikkelin ja Savonlinnan lisäksi myös Pieksämäen osalta on ollut kasvua. Miesten osuus kaikissa palveluissa on moninkertainen naisten osuuteen nähden, tämä tukee päihdestrategiassa tunnistettua tasa-arvon ongelmaa palveluiden toteutumisessa sukupuolien välillä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella kehitys on ollut heidän toivomaansa. Kustannukset ovat laskeneet sekä myöntöperusteena lääkinnällisen kuntoutuksen osuus on kasvanut.