Rakentava palaute osaksi työhyvinvointia : tutkimuksellinen kehittämistyö patologian osastolla
Nyy, Cilla (2025)
Nyy, Cilla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502243335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502243335
Tiivistelmä
Ammatilliseen vuorovaikutusosaamiseen ja työyhteisötaitoihin sisältyy rakentavasti luotu ja koettu palautteenanto. Laadukkaat työntulokset edellyttävät sekä rakentavaa palautetta että hyvinvoivaa henkilöstöä. Työhyvinvoinnin rakentumista voidaan edistää kiinnittämällä huomiota työyhteisössä vallitseviin vuorovaikutuskäytänteisiin sekä ymmärtämällä hyvinvoinnin keskeinen merkitys ja moniulotteisuus. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada tietoa kollegoiden välisestä palauteilmiöstä, joka toteutui laboratoriohoitajien näkökulman mukaisesti.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää rakentavan palautteen anto- ja vastaanottoviestintämenetelmiä laboratoriohoitajien työssä. Tavoitteena oli lisätä tietoa palautekulttuurista kohdeorganisaatiolle sekä tuottaa tietoa rakentavan palautteen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen patologian osastolla ja vastaajina toimivat bioanalyytikot eli laboratoriohoitajat. Opinnäytetyön tutkimusosiossa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruu toteutui teemahaastattelulla. Tutkimusosioon oli mahdollisuus osallistua joko haastattelun tai sähköisen Webropol-kyselyn kautta. Yhteensä tutkimusosioon osallistui 14 bioanalyytikkoa. Kehittämisosio toteutettiin työyhteisössä myös kahtena eri osallistumismahdollisuutena joko työpajan ja/tai tietokonevälitteisesti Padletin avulla.
Tulosten mukaan palauteviestintä työyhteisössä vaatii kehittymistä, jolloin tarvitaan keskustelua ja sosiaalisten tilanteiden huomiointia. Työyhteisön palautekulttuuria kehittäisi yhteisöllisesti vastaantuleva toimintalinja, jolloin työyhteisö kehittyisi yhdessä ja tilannetaju toimisi palauteprosessin tukena. Työyhteisössä koettiin, että työhyvinvointia heikentää taitamaton palauteviestintä. Tulosten perusteella palauteviestinnän tulisi olla ammatillista ja vuorovaikutuksellista, jotta se olisi työhyvinvointia huomioivaa. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden välistä palautekeskustelua lisäämällä ja kehittämällä voidaan samalla myötävaikuttaa koettuun palautekulttuuriin ja työhyvinvointiin. Huomioimalla edelliset tekijät palautteenannossa voidaan kehittää tutkittavan työyhteisön laboratorion työntuloksia sekä koko työyhteisön yhteisöllisyyttä tulevaisuudessa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää rakentavan palautteen anto- ja vastaanottoviestintämenetelmiä laboratoriohoitajien työssä. Tavoitteena oli lisätä tietoa palautekulttuurista kohdeorganisaatiolle sekä tuottaa tietoa rakentavan palautteen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen patologian osastolla ja vastaajina toimivat bioanalyytikot eli laboratoriohoitajat. Opinnäytetyön tutkimusosiossa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruu toteutui teemahaastattelulla. Tutkimusosioon oli mahdollisuus osallistua joko haastattelun tai sähköisen Webropol-kyselyn kautta. Yhteensä tutkimusosioon osallistui 14 bioanalyytikkoa. Kehittämisosio toteutettiin työyhteisössä myös kahtena eri osallistumismahdollisuutena joko työpajan ja/tai tietokonevälitteisesti Padletin avulla.
Tulosten mukaan palauteviestintä työyhteisössä vaatii kehittymistä, jolloin tarvitaan keskustelua ja sosiaalisten tilanteiden huomiointia. Työyhteisön palautekulttuuria kehittäisi yhteisöllisesti vastaantuleva toimintalinja, jolloin työyhteisö kehittyisi yhdessä ja tilannetaju toimisi palauteprosessin tukena. Työyhteisössä koettiin, että työhyvinvointia heikentää taitamaton palauteviestintä. Tulosten perusteella palauteviestinnän tulisi olla ammatillista ja vuorovaikutuksellista, jotta se olisi työhyvinvointia huomioivaa. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden välistä palautekeskustelua lisäämällä ja kehittämällä voidaan samalla myötävaikuttaa koettuun palautekulttuuriin ja työhyvinvointiin. Huomioimalla edelliset tekijät palautteenannossa voidaan kehittää tutkittavan työyhteisön laboratorion työntuloksia sekä koko työyhteisön yhteisöllisyyttä tulevaisuudessa.