Bakteeriviljelylähetteen täyttämisen ohjaus syvä- ja pintamärkänäytteiden osalta: posterit hoitoyksiköille

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja tehdä Islabin laboratoriopalveluita käyttäville hoitoyksiköille ohjaavat posterit siitä, kuinka täytetään bakteeriviljelylähetteet syvä- ja pintamärkänäytteiden osalta. Toimeksiantajana kehittämistyöhön oli Itä-Suomen laboratoriokeskuksen kliinisen mikrobiologian laboratorio Joensuusta. Joensuun mikrobiologian laboratoriossa oli havaittu toistuvia ongelmia bakteeriviljelylähetteen täyttämisessä. Tarve selkeälle ja helposti ymmärrettävälle ohjeistukselle oli olemassa. Tavoitteena oli vähentää bakteeriviljelylähetteiden täyttämisestä johtuvia laatupoikkeamia selkeiden ja asianmukaisten postereiden avulla. Laadittavat ohjeistukset tukisivat hoitoyksiköiden henkilökuntaa lähetteiden täyttämisessä ja varmistaisivat sen, että laboratoriot saisivat kaiken tarpeellisen tiedon näytteestä ja siihen liittyvistä tärkeistä tiedoista jo heti näytteen vastaanoton yhteydessä.

Tuotoksina laadittiin kaksi eri posteria, syvä- ja pintamärkänäytteille omansa. Posterit sisälsivät informaation siitä, mitä hoitoyksiköissä täydennettäviin lähetteiden eri kohtiin tulee sisällyttää ja miksi nämä tiedot ovat merkityksellisiä. Postereissa selvennettiin miksi potilaan taustatiedot, näytteenottopäivä, kellonaika, näytteenottotapa, näytteenottokohta, näytteenlaatu, näyteastia, mikrobilääkitys ja matkustustieto sekä säilytysolosuhteet ovat tärkeitä tietoja lähetteessä. Lähetteessä olevien tarkkojen esitietojen perusteella laboratoriossa pystytään sujuvoittamaan ja suoraviivaistamaan vastauskäytäntöjä, vaikuttamaan laatuun ja potilasturvallisuuteen.

Kehittämistyön tuotokset arvioitiin mikrobiologian laboratorion henkilökunnan näkökulmasta tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi työvälineiksi hoitoyksiköiden tarpeeseen. Postereita voidaan hyödyntää hoitoyksiköissä muistutuksena oikeista käytännöistä ja ne toimivat tukimateriaaleina uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisessä. Lisäksi ne voisivat toimia osana laajempaa koulutuskokonaisuutta yhdessä muiden oppimateriaalien kanssa.

Jatkossa postereita voitaisiin kehittää lisäämällä niihin esimerkiksi QR-koodit, jotka ohjaisivat käyttäjän lisämateriaaleihin, kuten interaktiivisiin koulutusvideoihin, laboratorion tutkimusohjekirjaan ja kattavampiin ohjeistuksiin. Näin oppiminen olisi joustavampaa ja mahdollistaisi tiedon syventämisen tarpeen mukaan.