Vastuullinen työhyvinvoinnin johtaminen: kuormitustekijöiden tunnistamisen ja hallinnan malli
Lääperi, Elina (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502283502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502283502
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin suuren metsäteollisuusyrityksen asiantuntijatyötä tekevien henkilöiden keskeisiä kuormitustekijöitä ja niiden käsittelyä esihenkilön ja alaisen kahdenvälisissä keskusteluissa sekä keskustelujen pohjalta toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tutkimuksen pohjalta oli tavoitteena luoda toimintamalli kuormitustekijöiden tunnistamisen ja hallinnan tueksi.
Tutkimus toteutettiin asiantuntijarooleissa työskenteleville suunnatun kyselyn sekä asiantuntijoiden esihenkilöinä toimivien haastattelujen avulla. Kysely lähetettiin organisaation kaikille 416:lle asiantuntijaroolissa työskentelevälle, joilla itsellään ei ollut suoraa esihenkilöasemaa. Tutkimukseen vastasi 32,2 % kyselyn saaneista. Lisäksi haastateltiin kuutta esihenkilöä, jotka edustivat mahdollisimman kattavasti organisaation eri prosesseja. Valinnassa huomiotiin myös esihenkilökokemuksen sekä sukupuolten heterogeenisuus.
Tutkimuksessa todettiin, ettei organisaatiolla ole yhtenäisiä käytäntöjä kahdenvälisten keskustelujen järjestämiseen esihenkilön ja alaisen välillä eikä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista keskustella säännönmukaisesti. Kuitenkin lähes kaksi kolmasosaa asiantuntijana työskentelevistä koki kuormittumista työssään, yksityiselämässään tai molemmissa. Tutkimuksen mukaan keskeisimmät asiantuntijoiden kokemat kuormitustekijät liittyvät kuormittavaan elämäntilanteeseen työn ulkopuolella sekä ajanhallintaan ja kiireeseen liittyviin ongelmiin työssä.
Tulosten perusteella organisaatiolle laadittiin kuormitustekijöiden tunnistamisen ja hallinnan tukemiseksi toimintamalli, joka yhtenäistää kahdenvälisten keskustelujen suunnitelmallisen järjestämisen sekä antaa rungon keskusteluissa käsiteltäville asioille. Lisäksi malli antaa kiireen ja ajanhallinnan haasteiden lievittämiseksi konkreettisia keinoja, joilla helpotetaan etenkin kalenterin hallintaa, osoitetaan arvostusta muiden ajankäytön suunnittelua kohtaan ja vaikutetaan itsensä johtamisen onnistumisen mahdollistamiseen. Kiireen ja ajanhallinnan työkalut täydentävät organisaation olemassa olevia yhteisen työskentelyn toimintaohjeita.
Tutkimus toteutettiin asiantuntijarooleissa työskenteleville suunnatun kyselyn sekä asiantuntijoiden esihenkilöinä toimivien haastattelujen avulla. Kysely lähetettiin organisaation kaikille 416:lle asiantuntijaroolissa työskentelevälle, joilla itsellään ei ollut suoraa esihenkilöasemaa. Tutkimukseen vastasi 32,2 % kyselyn saaneista. Lisäksi haastateltiin kuutta esihenkilöä, jotka edustivat mahdollisimman kattavasti organisaation eri prosesseja. Valinnassa huomiotiin myös esihenkilökokemuksen sekä sukupuolten heterogeenisuus.
Tutkimuksessa todettiin, ettei organisaatiolla ole yhtenäisiä käytäntöjä kahdenvälisten keskustelujen järjestämiseen esihenkilön ja alaisen välillä eikä työhyvinvointiin liittyvistä teemoista keskustella säännönmukaisesti. Kuitenkin lähes kaksi kolmasosaa asiantuntijana työskentelevistä koki kuormittumista työssään, yksityiselämässään tai molemmissa. Tutkimuksen mukaan keskeisimmät asiantuntijoiden kokemat kuormitustekijät liittyvät kuormittavaan elämäntilanteeseen työn ulkopuolella sekä ajanhallintaan ja kiireeseen liittyviin ongelmiin työssä.
Tulosten perusteella organisaatiolle laadittiin kuormitustekijöiden tunnistamisen ja hallinnan tukemiseksi toimintamalli, joka yhtenäistää kahdenvälisten keskustelujen suunnitelmallisen järjestämisen sekä antaa rungon keskusteluissa käsiteltäville asioille. Lisäksi malli antaa kiireen ja ajanhallinnan haasteiden lievittämiseksi konkreettisia keinoja, joilla helpotetaan etenkin kalenterin hallintaa, osoitetaan arvostusta muiden ajankäytön suunnittelua kohtaan ja vaikutetaan itsensä johtamisen onnistumisen mahdollistamiseen. Kiireen ja ajanhallinnan työkalut täydentävät organisaation olemassa olevia yhteisen työskentelyn toimintaohjeita.
