Ylipainoisen lapsen vapaa-aika ja perheen arjen toimintatavat

Abstract

Lasten ylipaino on kasvava ja ajankohtainen haaste Suomessa. Sen on todettu vaikuttavan lapsen elämänlaatuun negatiivisella tavalla ja sillä on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on elämäntapamuutoksissa tukeminen. Suomessa toimintaterapeutti osallistuu ylipainoisten lasten ja perheiden kuntoutukseen vielä melko harvoin. Ulkomailla toteutettujen tutkimusten mukaan toimintaterapialla on annettavaa ylipainoisten lasten ja perheiden kuntoutuksessa. Tutkimustietoa aiheesta toimintaterapian näkökulmasta on tärkeää saada ja tietoutta lisätä myös Suomessa, mikä on yksi tutkimuksemme tavoitteista. Toivomme, että tutkimustiedosta hyötyvät etenkin palveluita tarvitsevat perheet.

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa ylipainoisen lapsen toiminnallisesta identiteetistä lapsen harrastusten ja vapaa-ajan kautta sekä ylipainoisen lapsen perheen arjen toimintatavoista. Tutkimustehtävänä on kuvailla sitä, millainen on ylipainoisen lapsen vapaa-aika ja millaisia ovat ylipainoisen lapsen ja hänen perheensä arjen rutiinit ja toimintatavat lapsen vanhempien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä erään Oulun yliopistollisessa sairaalassa toimivan poliklinikan kanssa. Aineisto kerättiin Webropol-ohjelman kautta. Tiedonantajina toimivat ylipainoisten lasten vanhemmat, jotka vastasivat kyselyyn poliklinikkakäynnin yhteydessä. Tutkimukseen osallistui lopulta neljä vanhempaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen ja tulokset vahvistettiin näyttöön perustuvan tiedon kautta.

Tutkimuksessa esille nousi ympäristön vaikutus lapsen ja perheen toimintatapoihin arjessa. Ympäristö rajoitti joidenkin lasten ja perheen fyysistä aktiivisuutta, koska lapset eivät voineet osallistua haluamiinsa toimintoihin. Aikuisilla on päävastuu lapsen päivittäisen aktiivisuuden toteutumisesta. Ylipainoisuus vaikutti lapsen haluun osallistua liikunnallisiin toimintoihin jonkin verran. Vanhemmat eivät tuoneet ilmi ylipainon muunlaisista vaikutuksista lapsen toiminnalliseen identiteettiin. Lapsen vanhempi voi muun muassa kuvailla lapsen rooleja ja toimintoihin osallistumista, mutta ei voi kertoa tarkemmin lapsen omia henkilökohtaisia kokemuksia ja ajatuksia lapsen toiminnalliseen identiteettiin liittyen. Toiminnallinen identiteetti on omakohtainen kokemus, sitä ei voi täysin muut määritellä.

Työtämme voidaan jatkossa hyödyntää lähtötietona ylipainoisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskennellessä. Toimintaterapeutilla voisi olla merkittävä rooli moniammatillisessa tiimissä ylipainoisten lasten ja heidän perheiden kuntoutuksessa muun muassa mieluisten toimintojen löytämisessä ja soveltaa toimintoja. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen voi olla muutakin, kuin varsinaista liikuntaa. Aktiivisuuden lisääminen arjessa edistää lapsen hyvinvointia. Liikunnan ilon herättäminen leikin kautta tekee liikkumisesta huomaamatonta.

Obesity is a significant public health concern in Finland. Due to technical and economic progress, physical activity has decreased and the availability of high-energy food has increased. It has been found that childhood obesity has a negative effect on a child’s quality of life, and it tends to continue into adulthood. The aim of treatment and rehabilitation is to support the child’s family in changing his or her lifestyle healthier and improving the family’s health. So far, occupational therapists in Finland participate in the rehabilitation of obese children and families quite rarely, although it has been found that occupational therapy is effective.

The aim of this study was to get more information and knowledge about childhood obesity in occupational therapy view. The study task was to describe the occupational identity of an obese child and the family’s daily routines and rituals. The study was commissioned by Oulu University Hospital.

The thesis was a qualitative and questionnaire-based study, and data was collected using Webropol 2.0 Online Survey and Analysis Software. Open-ended questions were used. There were four mothers who participated in this study. The material was analyzed using the method of content analysis.

The results showed that environmental factors have an effect on a family’s routines and rituals. The environment they live in limits the physical activity of both the child and the family. In the countryside there aren’t enough activities and because of that children don’t have the chance to participate in activities that interest them. The results showed that some families had many activities they participate together, while others had none. Obesity affected the child’s willingness to participate in activities to some extent. These factors affect the development of the child’s occupational identity. Parents didn’t bring out other effects of obesity in the child’s occupational identity. Family routines and rituals are important to the family, so it is not easy to change them to a healthier direction.

The study indicates that occupational therapists could have an important role in the rehabilitation of obese children and families. Occupational therapist can help children and families to find activities that motivate them to make their daily routines and rituals more active and support the development of the child’s occupational identity. Activities don’t always have to be physical exercises. To promote the child’s welfare, it is important to increase the activity of everyday life in general and to find activities which the child and the whole family enjoy.