Sairaanhoitajien kokeman työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisy sairaaloissa
Alaverronen, Tiia; Hirvonen, Taija; Siermala, Jemina (2025)
Alaverronen, Tiia
Hirvonen, Taija
Siermala, Jemina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503033600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503033600
Tiivistelmä
Sairaanhoitajien kokema työpaikkaväkivalta hoitotyössä on ajankohtainen aihe. Sairaanhoitajista yli puolet on kokenut työssään fyysistä, henkistä, sanallista ja seksuaalista työpaikkaväkivaltaa. Hoitotyössä koettu työpaikkaväkivalta uhkaa hyvinvointia sekä kansanterveyttä. Muun muassa työpaineen ja lisääntyvien työmäärien kasvaessa myös väkivallan määrä lisääntyy jatkuvasti. Se vaikuttaa yksilön lisäksi läheisiin, ja sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Sen ennaltaehkäisy koostuu useista eri keinoista.
Halusimme tuoda sairaanhoitajien kokeman työpaikkaväkivallan yleisyyttä esille opinnäytetyössämme, sekä erityisesti sitä, miten itse sairaanhoitajina voisimme vähentää sitä tai miten organisaation tasolla sitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten nämä ennaltaehkäisymenetelmät vaikuttavat työpaikkaväkivallan määrään ja miten ne ovat toimineet sairaaloissa. Tavoitteenamme oli myös tiivistää aikaisemmat tutkimustiedot aiheesta hyödynnettäväksi esimerkiksi hoitotyön turvallisuuden kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytimme systemoitua kirjallisuuskatsausta katsauksista, jossa tutkimuk-sen valintaprosessi dokumentoitiin Prisma-Flow-kuviolla, ja valitut katsaukset käytiin läpi taulukoimalla teemoittain. Katsauksia valikoitui opinnäytetyöhön lopulta yhteensä kuusi, joista kaikki olivat englanninkielisiä. Valikoidut katsaukset avattiin kuvailevan synteesin avulla.
Työpaikkaväkivalta on laaja ja monimutkainen ongelma, jonka vähentämiseen tarvitaan toimia useammalla eri tasolla. Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy myös omat haasteensa. Tämän katsauksen tulokset eivät olleet niinkään konkreettisia työkaluja, joita työntekijät voisivat käyttää väkivallan ennaltaehkäisemiseksi arkipäiväisessä työssä. Esiin tulleita ennaltaehkäisykeinoja olivat muun muassa erilaiset koulutukset henkilökunnalle, kyselyt sekä riskinarviointityökalut. Katsauksen perusteella verkko- ja hybridikoulutusmenetelmät olivat menetelmistä tehokkaimpia.
Halusimme tuoda sairaanhoitajien kokeman työpaikkaväkivallan yleisyyttä esille opinnäytetyössämme, sekä erityisesti sitä, miten itse sairaanhoitajina voisimme vähentää sitä tai miten organisaation tasolla sitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten nämä ennaltaehkäisymenetelmät vaikuttavat työpaikkaväkivallan määrään ja miten ne ovat toimineet sairaaloissa. Tavoitteenamme oli myös tiivistää aikaisemmat tutkimustiedot aiheesta hyödynnettäväksi esimerkiksi hoitotyön turvallisuuden kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytimme systemoitua kirjallisuuskatsausta katsauksista, jossa tutkimuk-sen valintaprosessi dokumentoitiin Prisma-Flow-kuviolla, ja valitut katsaukset käytiin läpi taulukoimalla teemoittain. Katsauksia valikoitui opinnäytetyöhön lopulta yhteensä kuusi, joista kaikki olivat englanninkielisiä. Valikoidut katsaukset avattiin kuvailevan synteesin avulla.
Työpaikkaväkivalta on laaja ja monimutkainen ongelma, jonka vähentämiseen tarvitaan toimia useammalla eri tasolla. Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy myös omat haasteensa. Tämän katsauksen tulokset eivät olleet niinkään konkreettisia työkaluja, joita työntekijät voisivat käyttää väkivallan ennaltaehkäisemiseksi arkipäiväisessä työssä. Esiin tulleita ennaltaehkäisykeinoja olivat muun muassa erilaiset koulutukset henkilökunnalle, kyselyt sekä riskinarviointityökalut. Katsauksen perusteella verkko- ja hybridikoulutusmenetelmät olivat menetelmistä tehokkaimpia.