Näkökulmia potilaan hoidon koordinoinnista : tavoitteena koordinointikeskuksen prosessikuvauksen mallintaminen
Linna-Välimäki, Laura (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063766
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pohjanmaan hyvinvointialueen koordinointikeskuksen ammattilaisten työn vaiheita. Tarkoitus oli myös luoda prosessikuvaus koordinointikeskukseen. Tavoitteena oli löytää koordinointiin myötävaikuttavia tekijöitä, sekä nimetä niitä esteitä, joita on sujuvan koordinoinnin tiellä. Prosessikuvauksen tavoite on tehostaa toimintaa ja sujuvoittaa ammattilaisten välistä yhteistyötä koordinoinnin prosessissa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan keskeisiä käsitteitä, kuten prosessikuvaus, hoidon koordinointi ja case management. Tietoperustassa kuvaillaan lisäksi koordinoivan sairaanhoitajan, kotiutushoitajan ja case managerin osuutta hoidon koordinointiprosessissa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, johon osallistui yhdeksän hoidon koordinointityötä tekevää hoitajaa Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti käyttäen induktiivista sisällönanalyysia. Prosessikuvausta lähdettiin työstämään työpajassa syntyneiden luonnosten pohjalta ja se mallinnettiin Arter IMS laadunhallintajärjestelmään.
Tutkimustulosten perusteella hoidon koordinointiin myönteisesti vaikuttavat hyvä hoidon suunnittelu ja hoitoketjun hallinta. Työntekijöiden ammattitaidon ja moniammatillisen yhteistyön avulla hoidon suunnittelu on mahdollista. Hoitoketjun hallinta muodostuu potilaan osallistamisesta, tiedon keräämisestä ja hoidon oikea-aikaisuudesta. Sujuvan koordinoinnin esteitä ovat tutkimustulosten mukaan pula asiakas- ja potilaspaikoista, yhteistyöhaasteet potilaan ja omaisten kanssa sekä organisaation toiminnasta johtuvat hidasteet. Tutkimustulokset antavat informaatiota siitä, missä kohden koordinointiprosessia nähdään kehitystarpeita ja mitä onnistuneita ratkaisuja kannattaa vahvistaa. Prosessikuvauksen avulla voidaan näyttää selkeä kokonaiskuva toiminnasta, sen keskeisistä toimijoista, sekä toisiinsa vaikuttavista tekijöistä. Kuvaus toimii työkaluna toiminnan kehittämiseen.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan keskeisiä käsitteitä, kuten prosessikuvaus, hoidon koordinointi ja case management. Tietoperustassa kuvaillaan lisäksi koordinoivan sairaanhoitajan, kotiutushoitajan ja case managerin osuutta hoidon koordinointiprosessissa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, johon osallistui yhdeksän hoidon koordinointityötä tekevää hoitajaa Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti käyttäen induktiivista sisällönanalyysia. Prosessikuvausta lähdettiin työstämään työpajassa syntyneiden luonnosten pohjalta ja se mallinnettiin Arter IMS laadunhallintajärjestelmään.
Tutkimustulosten perusteella hoidon koordinointiin myönteisesti vaikuttavat hyvä hoidon suunnittelu ja hoitoketjun hallinta. Työntekijöiden ammattitaidon ja moniammatillisen yhteistyön avulla hoidon suunnittelu on mahdollista. Hoitoketjun hallinta muodostuu potilaan osallistamisesta, tiedon keräämisestä ja hoidon oikea-aikaisuudesta. Sujuvan koordinoinnin esteitä ovat tutkimustulosten mukaan pula asiakas- ja potilaspaikoista, yhteistyöhaasteet potilaan ja omaisten kanssa sekä organisaation toiminnasta johtuvat hidasteet. Tutkimustulokset antavat informaatiota siitä, missä kohden koordinointiprosessia nähdään kehitystarpeita ja mitä onnistuneita ratkaisuja kannattaa vahvistaa. Prosessikuvauksen avulla voidaan näyttää selkeä kokonaiskuva toiminnasta, sen keskeisistä toimijoista, sekä toisiinsa vaikuttavista tekijöistä. Kuvaus toimii työkaluna toiminnan kehittämiseen.