12-18-vuotiaiden nuorten masennukseen altistavat tekijät
Gusseva, Vivian (2025)
Gusseva, Vivian
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503063798
Tiivistelmä
Nuorten masennuksen taustalla on monia tekijöitä, jotka voivat joko altistaa masennukselle tai toimia suojaavina tekijöinä. Tässä opinnäytetyössä käsitellään nuorten masennukseen liittyviä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä, sekä tarkastellaan, kuinka perheen tilanne, sosiaaliset suhteet ja yksilölliset piirteet vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.
Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen tieteellistä tutkimusta, joka käsittelee näitä tekijöitä, ja kartoittaa niiden merkitystä nuorten masennuksen kehittymisessä. Aineisto on kerätty kotimaisista ja kansainvälisistä tieteellisistä lähteistä, ja sen analyysissä on hyödynnetty scoping review -menetelmää. Näin saatiin kokonaiskuva siitä, kuinka perhe, sosiaalinen ympäristö ja yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa nuorten masennusriskiin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kattavasti eri tietokannoista ja tieteellisistä lehdistä, jotka tarjoavat vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Tiedonhaku on keskittynyt erityisesti alan tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin tietokantoihin, kuten Cinahl, ProQuest Central, Google Scholar, EBSCO, PubMed ja ScienceDirect. Lisäksi aineistoa on etsitty manuaalisesti suoraan hoitotieteen ja hoitotyön alalta keskeisistä julkaisuista, kuten Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö -lehdistä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että perheen taloudelliset vaikeudet, vanhempien työttömyys ja huonot perhesuhteet voivat merkittävästi lisätä nuorten masennusriskiä. Toisaalta perheen tuki ja hyvät ihmissuhteet voivat suojata nuoria masennukselta. Erityisesti sosiaalisten suhteiden laatu, kuten ystävyyssuhteet ja vertaistuki, voivat vähentää nuorten altistumista masennusoireille. Lisäksi havaittiin, että nuorten yksilölliset piirteet, kuten taipumus märehtimiseen, voivat vaikuttaa siihen, kuinka alttiita he ovat masennukselle. Sosiaalisen median vaikutukset nuorten mielenterveyteen osoittautuivat monivivahteisiksi. Liiallinen käyttö ja negatiiviset kokemukset voivat pahentaa masennusriskiä, mutta kohtuullinen ja positiivinen käyttö voi toimia suojaavana tekijänä.
Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että nuorten masennuksen taustalla on monenlaisten tekijöiden yhteisvaikutus. Ennaltaehkäisevien toimien, kuten perheiden tukemisen ja hyvien ihmissuhteiden edistämisen, merkitys korostuu nuorten masennusriskiä vähentäessä. Samalla on tärkeää huomioida yksilölliset tekijät, kuten sosiaalisen median käytön hallinta, kun pyritään tukemaan nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.
Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen tieteellistä tutkimusta, joka käsittelee näitä tekijöitä, ja kartoittaa niiden merkitystä nuorten masennuksen kehittymisessä. Aineisto on kerätty kotimaisista ja kansainvälisistä tieteellisistä lähteistä, ja sen analyysissä on hyödynnetty scoping review -menetelmää. Näin saatiin kokonaiskuva siitä, kuinka perhe, sosiaalinen ympäristö ja yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa nuorten masennusriskiin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kattavasti eri tietokannoista ja tieteellisistä lehdistä, jotka tarjoavat vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Tiedonhaku on keskittynyt erityisesti alan tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin tietokantoihin, kuten Cinahl, ProQuest Central, Google Scholar, EBSCO, PubMed ja ScienceDirect. Lisäksi aineistoa on etsitty manuaalisesti suoraan hoitotieteen ja hoitotyön alalta keskeisistä julkaisuista, kuten Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö -lehdistä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että perheen taloudelliset vaikeudet, vanhempien työttömyys ja huonot perhesuhteet voivat merkittävästi lisätä nuorten masennusriskiä. Toisaalta perheen tuki ja hyvät ihmissuhteet voivat suojata nuoria masennukselta. Erityisesti sosiaalisten suhteiden laatu, kuten ystävyyssuhteet ja vertaistuki, voivat vähentää nuorten altistumista masennusoireille. Lisäksi havaittiin, että nuorten yksilölliset piirteet, kuten taipumus märehtimiseen, voivat vaikuttaa siihen, kuinka alttiita he ovat masennukselle. Sosiaalisen median vaikutukset nuorten mielenterveyteen osoittautuivat monivivahteisiksi. Liiallinen käyttö ja negatiiviset kokemukset voivat pahentaa masennusriskiä, mutta kohtuullinen ja positiivinen käyttö voi toimia suojaavana tekijänä.
Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että nuorten masennuksen taustalla on monenlaisten tekijöiden yhteisvaikutus. Ennaltaehkäisevien toimien, kuten perheiden tukemisen ja hyvien ihmissuhteiden edistämisen, merkitys korostuu nuorten masennusriskiä vähentäessä. Samalla on tärkeää huomioida yksilölliset tekijät, kuten sosiaalisen median käytön hallinta, kun pyritään tukemaan nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.