Kuitusementtilevyjen käyttö parvekekaiteissa
Lensu, Teemu (2025)
Lensu, Teemu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503073817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503073817
Tiivistelmä
Työn päämääränä oli tutkia, millaisia kuormia kaidelevyyn kohdistuu ihmisen kaatumisesta sitä päin, ja voidaanko kuitusementtilevyllä verhoiltuja parvekkeita suunnitella siten, että levy toimii samalla putoamissuojauksena. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin, miten huoneistoparvekkeiden parvekekaiteet ja niiden kuormitusvaatimukset ovat kehittyneet 1900-luvun alusta nykypäivään. Tavoitteena oli selvittää, milloin levyrakenteita ja erityisesti kuitusementtilevyjä on alettu käyttää parvekekaiteiden verhoiluna.
Kuormitusmääräyksiä tutkittiin ensimmäisten suomalaisten kuormitusmääräysten ilmestymisestä vuodesta 1913 nykypäivään. Tutkimuksessa havaittiin, että törmäyksen aiheuttamaa kuormaa ei ole huomioitu kuormitusmääräyksissä. Suomen kansallisiksi standardeiksi vahvistetuissa standardeissa on esitetty, miten kuitusementtilevyn ja niiden kiinnikkeiden lujuusarvot määritellään testein. Standardeissa ei ole kuitenkaan esitetty, miten lujuusarvoja sovelletaan käytännön laskennassa.
Tutkivassa osuudessa kuitusementtilevyjen kestävyyksiä arvioitiin kuvitteellisessa kohteessa. Laskentaa varten arvioitiin, millaisia törmäyskuormia levyyn voisi kohdistua ihmisen kaatuessa sitä päin. Kestävyyslaskenta suoritettiin lasimitoitukseen tarkoitetulla RFEM-ohjelman GLASS-lisäosalla. Laskennassa todettiin, että kuitusementtilevyt kestävät nykyisten kuormitusmääräysten mukaiset kuormat, mutta todettiin myös, että kaatumisesta aiheutuvaa kuormaa ne eivät todennäköisesti kestä. Opinnäytetyössä esitettiin menetelmiä, kuinka parvekkeiden turvallisuutta voisi parantaa.
Johtopäätöksenä on, että nykyiset kuormitusmääräykset ja standardit eivät mahdollista parvekekaiteen suunnittelua turvallisesti kuitusementtilevyillä verhottuna, siten että kuitusementtilevy toimii putoamissuojauksena. Suunnittelijoiden valmiudet tarkastella kuitusementtilevyverhousten vaatimusten mukaisuutta ovat heikot kunnollisen ohjeistuksen puuttuessa.
Kuormitusmääräyksiä tutkittiin ensimmäisten suomalaisten kuormitusmääräysten ilmestymisestä vuodesta 1913 nykypäivään. Tutkimuksessa havaittiin, että törmäyksen aiheuttamaa kuormaa ei ole huomioitu kuormitusmääräyksissä. Suomen kansallisiksi standardeiksi vahvistetuissa standardeissa on esitetty, miten kuitusementtilevyn ja niiden kiinnikkeiden lujuusarvot määritellään testein. Standardeissa ei ole kuitenkaan esitetty, miten lujuusarvoja sovelletaan käytännön laskennassa.
Tutkivassa osuudessa kuitusementtilevyjen kestävyyksiä arvioitiin kuvitteellisessa kohteessa. Laskentaa varten arvioitiin, millaisia törmäyskuormia levyyn voisi kohdistua ihmisen kaatuessa sitä päin. Kestävyyslaskenta suoritettiin lasimitoitukseen tarkoitetulla RFEM-ohjelman GLASS-lisäosalla. Laskennassa todettiin, että kuitusementtilevyt kestävät nykyisten kuormitusmääräysten mukaiset kuormat, mutta todettiin myös, että kaatumisesta aiheutuvaa kuormaa ne eivät todennäköisesti kestä. Opinnäytetyössä esitettiin menetelmiä, kuinka parvekkeiden turvallisuutta voisi parantaa.
Johtopäätöksenä on, että nykyiset kuormitusmääräykset ja standardit eivät mahdollista parvekekaiteen suunnittelua turvallisesti kuitusementtilevyillä verhottuna, siten että kuitusementtilevy toimii putoamissuojauksena. Suunnittelijoiden valmiudet tarkastella kuitusementtilevyverhousten vaatimusten mukaisuutta ovat heikot kunnollisen ohjeistuksen puuttuessa.