Synnytyspelkoisen ensisynnyttäjän kokemuksia Synnytyspelon hoitopolusta

Abstract

Synnytyspelon hoitopolku on digihoitopolku, jonka tavoitteena on valmentaa synnytyspelkoista ensisynnyttäjää tulevaan synnytykseen vahvistaen synnyttäjän voimavaroja ja pystyvyyden tunnetta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata synnytystä pelkäävien ensisynnyttäjien kokemuksia Synnytyspelon hoitopolusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa digihoitopolulta saadusta tuesta synnytykseen valmistautumisessa, digihoitopolun käytettävyydestä sekä kehittämisehdotuksista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina ja haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Synnytyspelon hoitopolku koettiin pääosin toimivaksi ja helppokäyttöiseksi, mutta joihinkin ominaisuuksiin toivottiin selkeyttä ja parannuksia. Hoitopolun keskeisenä etuna pidettiin sitä, että raskauteen ja synnytykseen liittyvä tieto oli koottu yhteen paikkaan ja esitetty positiivisessa sävyssä. Polun sisältöä toivottiin täydentävän erityisesti keisarileikkausta käsittelevällä tiedolla. Päällekkäinen tieto muiden hoitopolkujen kanssa aiheutti ajoittain epäselvyyksiä. Kätilöiden yksilöllistä kohtaamista ja heidän saatavilla oloansa arvostettiin. Polkuun toivottiin kuitenkin enemmän vuorovaikutteisuutta kätilön kanssa, yksilöllisten tarpeiden huomioimista, tukihenkilön osallistamista, yhteistyötä neuvolan terveydenhoitajan kanssa sekä enemmän aikaa ja tukea synnytyksen jälkeiseen osioon. Hoitopolun lisänä keskustelut ammattilaisen kanssa, joko etävastaanotolla tai paikan päällä, olivat ajoittain tarpeen. Joillekin käyttäjille digitaalinen hoitopolku ei soveltunut menetelmäksi synnytyspelon käsittelyyn ja he toivoivat perinteistä hoitoa kasvokkain keskustellen.

Tutkimustulosten perusteella Synnytyspelon hoitopolun toivotaan huomioivan paremmin odottajan yksilölliset tarpeet ja tarjoavan enemmän vuorovaikutusta kätilön kanssa. Synnytyspelon hoitoon toivotaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, joka sisältäisi yhteistyön neuvolan kanssa sekä helposti saatavilla olevan mahdollisuuden keskustella ammattilaisen kanssa, joko etävastaanotolla tai paikan päällä. Synnytyspelon hoitopolku koettiin pääosin toimivaksi ja helppokäyttöiseksi, mutta sen käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä tulisi kehittää edelleen. Synnytyspelon hoitopolun kehittämisessä tulee huomioida muut raskauden aikaan suunnatut hoitopolut ja huomioida hoitopolkujen keskinäinen yhteensopivuus.

The purpose of this study was to describe the experiences of first-time mothers with childbirth fears regarding the use of the digital care pathway “Synnytyspelon hoitopolku.” The goal of the study was to provide insights into the support received for childbirth preparation through the digital pathway, assess its usability, and propose development recommendations. Data for this investigation were collected through individual interviews, using a semi-structured interview method. The data were analyzed using inductive content analysis.

The results indicated that the digital care pathway was generally perceived as functional and user-friendly, though some features required clarification and improvement. A key advantage of the pathway was its consolidation of pregnancy and childbirth-related information in a single location, presented in a positive tone. However, participants highlighted the need for additional content, particularly regarding cesarean sections. Overlapping information with other care pathways occasionally caused confusion. The individualized support and availability of midwives were appreciated, but participants expressed a desire for more interaction with midwives, greater consideration of individual needs, inclusion of support persons, collaboration with public health nurses, and enhanced postnatal support. Some participants required supplementary discussions with professionals, either via remote consultations or in-person meetings. For certain users, the digital format was unsuitable, and traditional face-to-face care was preferred.

The findings suggest that the digital care pathway should better address individual needs and offer increased interaction with midwives. A more holistic approach to addressing childbirth fears is recommended, incorporating collaboration with public health services and readily available professional support. Although the pathway was generally effective and user-friendly, its usability and compatibility with other care pathways require further development.