Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen esihenkilötyössä : Case Itä-Suomen yliopisto

Abstract

Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että työhyvinvointia mitataan ja siihen panostetaan kokonaisvaltaisesti yksittäisten toimenpiteiden sijaan. Työhyvinvoinnin mittareiden säännöllinen tarkastelu tulee olla yksi organisaation toiminnan osa-alueista. Mittareiden kehittäminen ja uudistaminen on tärkeää, mutta kehittämisessä tulee varmistua siitä, että uudistuksista on hyötyä toiminnalle ja työhyvinvoinnille.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajaorganisaation, Itä-Suomen yliopiston tarpeesta selvittää ja kehittää nykyistä työhyvinvointikyselyprosessia etenkin tulosten hyödyntämisen osalta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, tukeeko nykyinen työhyvinvointikysely esihenkilötyötä. Kohdeorganisaatiossa haluttiin prosessin kehittämisen lisäksi vastata Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) nostamiin kehittämistarpeisiin ja suosituksiin. Auditointiryhmä suositteli muun muassa sitä, että yliopistolla kerättävää epävirallista työhyvinvointitietoa hyödynnettäisiin paremmin ja selvitettäisiin, voisiko arviointitiheyttä lisätä.

Opinnäytetyön teoreettisena pohjana käytettiin työn voimavarojen ja vaatimusten mallia työhyvinvoinnin näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työelämän viime vuosien muutoksia ja minkälaisia kehittämistoimia muutokset vaativat työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin sitä, miksi työhyvinvoinnin seuranta on tärkeää ja miksi työhyvinvointi tulisi ottaa huomioon strategisessa johtamisessa. Tavoitteena oli rakentaa kehittämistyönä yhteistä todellisuuskäsitystä, joka kehittää työhyvinvoinnin seurantaa ja luo sitä kautta parempaa työhyvinvointia. Kehittämistoimia suunniteltiin työpajatyöskentelyssä, johon pohjatietoa kerättiin ryhmäkeskusteluiden avulla. Kehittämistehtävässä hyödynnettiin tapaustutkimuksen lähestymistapaa.

Työhyvinvointikyselyprosessin kokonaisvaltainen tarkastelu näyttäytyi tarpeellisena. Kehittämistyön pohjaksi ryhmäkeskustelut ja ryhmäkeskustelun tulosten pohjalta käyty työpaja nostivat esiin useita kehittämiskohteita. Yhtenä suurimpana haasteena näyttäytyi vastuuhenkilöiden resurssipula, johon tulisi kiinnittää huomiota. Ryhmäkeskusteluissa ja työpajoissa nostettiin useita kertoja esiin kahden vuoden välein tehtävän kyselyn lisäksi tehtävät nopeat pulssikyselyt. Tarkemmilla ohjeistuksilla, tekoälyä hyödyntämällä ja muiden vastuuhenkilöiden nimeämisellä tuettaisiin esihenkilötyötä. Pulssikyselyiden avulla vastattaisiin tarpeeseen lisätä työhyvinvoinnin seurannan arviointitiheyttä. Työhyvinvointikyselyn tulosten tarkastelussa ja kehittämistoimien suunnittelussa on tärkeä muistaa kyselyn viitekehyksenä olevan vaativuuden ja voimavarjojen mallin ajatus – työhyvinvointia tuetaan parhaiten voimavaroja vahvistamalla ja työn vaativuustekijöitä vähentämällä.