Rotavirusten seuranta Suomessa
Kaijalainen, Alena (2015)
Lataukset:
Kaijalainen, Alena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503133133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503133133
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), Virusinfektiot-yksikössä. Työn tavoitteena oli selvittää rotavirusten aiheuttamaa sairastuvuutta eri ikäryhmissä ja tunnistaa Suomessa kiertävät rotavirusgenotyypit ja niiden jakaumat. Lisäksi, selvittää, että suojaako rokote kaikilta rokotuksessa olevilta genotyypeiltä ja esiintyykö uusia genotyyppejä/reassortantteja.
Virusinfektiot-yksikkö vastaa koko Suomen rotavirusseurannasta. Suomessa käytettävä rokote (RotaTeq®) on ollut kansallisessa rokotusohjelmassa vuodesta 2009 alkaen. Ennen rokotetta rotavirusten aiheuttamat ripuliepidemiat sairastuttivat Suomessa vuosittain n. 20 000 alle 5-vuotiasta lasta (ilmaantuvuus 460/100 000), joista yli puolet tarvitsi terveydenhuollon palveluja. Rotavirusinfektiot ovat vähentyneet rokotteiden ansiosta (2013, 44/100 000), mutta viruksia esiintyy silti. Yleisimmin tautia aiheuttavat rotavirustyypit tulevat harvinaistumaan ja mahdollisesti korvautumaan toisilla taudinaiheuttamiskyvyltään muuntuneilla virustyypeillä. Seuranta on tärkeää, ja sitä on jatkettava uusien syntyvien kantojen havaitsemiseksi ja estämiseksi. Rotavirus on kuulunut 1.5.2013 alkaen tartuntatautilain ja -asetuksen mukaiseen mikrobikantakokoelmaan. Näin ollen rotaviruspositiiviset näytteet lähetetään THL:n Virusinfektiot-yksikköön tyypitettäväksi. Tarkoituksena on seurata, mitkä genotyypit kiertävät Suomessa rokotuksista huolimatta.
Rotavirus on pieni, kaksisäikeinen RNA-virus, ja se on yleisin lasten akuutin suolistotulehduksen aiheuttaja kehittyneissä maissa. Tartuntatautirekisteriin (TTR) ilmoitettiin vuoden 2013 aikana 282 rotavirusinfektiota, joista saatiin yksikköön tutkittavaksi 73 positiivista näytettä. Näytteet tutkittiin käyttäen käänteiskopiointia ja reaaliaikaista polymeraasiketjureaktiota (RT-qPCR), minkä jälkeen ne tyypitettiin geneettisesti. Tutkimuksen näytteistä 53 % oli miespuolisilta ja 47 % naispuolisilta henkilöiltä, ja näytteistä puolet oli alle 5-vuotiailta lapsilta. Yleisin näytteistä löydetty genotyyppi oli G1P[8], joka on myös muissa teollisuusmaissa yleisin. Muita useimmin tavattuja genotyyppejä olivat G2P[4], G3P[8], G4P[8] ja G9P[8].
Virusinfektiot-yksikkö vastaa koko Suomen rotavirusseurannasta. Suomessa käytettävä rokote (RotaTeq®) on ollut kansallisessa rokotusohjelmassa vuodesta 2009 alkaen. Ennen rokotetta rotavirusten aiheuttamat ripuliepidemiat sairastuttivat Suomessa vuosittain n. 20 000 alle 5-vuotiasta lasta (ilmaantuvuus 460/100 000), joista yli puolet tarvitsi terveydenhuollon palveluja. Rotavirusinfektiot ovat vähentyneet rokotteiden ansiosta (2013, 44/100 000), mutta viruksia esiintyy silti. Yleisimmin tautia aiheuttavat rotavirustyypit tulevat harvinaistumaan ja mahdollisesti korvautumaan toisilla taudinaiheuttamiskyvyltään muuntuneilla virustyypeillä. Seuranta on tärkeää, ja sitä on jatkettava uusien syntyvien kantojen havaitsemiseksi ja estämiseksi. Rotavirus on kuulunut 1.5.2013 alkaen tartuntatautilain ja -asetuksen mukaiseen mikrobikantakokoelmaan. Näin ollen rotaviruspositiiviset näytteet lähetetään THL:n Virusinfektiot-yksikköön tyypitettäväksi. Tarkoituksena on seurata, mitkä genotyypit kiertävät Suomessa rokotuksista huolimatta.
Rotavirus on pieni, kaksisäikeinen RNA-virus, ja se on yleisin lasten akuutin suolistotulehduksen aiheuttaja kehittyneissä maissa. Tartuntatautirekisteriin (TTR) ilmoitettiin vuoden 2013 aikana 282 rotavirusinfektiota, joista saatiin yksikköön tutkittavaksi 73 positiivista näytettä. Näytteet tutkittiin käyttäen käänteiskopiointia ja reaaliaikaista polymeraasiketjureaktiota (RT-qPCR), minkä jälkeen ne tyypitettiin geneettisesti. Tutkimuksen näytteistä 53 % oli miespuolisilta ja 47 % naispuolisilta henkilöiltä, ja näytteistä puolet oli alle 5-vuotiailta lapsilta. Yleisin näytteistä löydetty genotyyppi oli G1P[8], joka on myös muissa teollisuusmaissa yleisin. Muita useimmin tavattuja genotyyppejä olivat G2P[4], G3P[8], G4P[8] ja G9P[8].