Kognitiivinen ergonomia asiantuntijatyössä
Paasikivi, Anu (2025)
Paasikivi, Anu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503124123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503124123
Tiivistelmä
Asiantuntijatyön kognitiivinen ergonomia on ollut laskusuunnassa viime vuosina, mikä on näkynyt kasvavina poissaoloina työpaikoilla. Eri kognitiivisen ergonomian keinoja apuna käyttäen voidaan hillitä liiallista kuormitusta ja parantaa hyvinvointia työssä. Oikein suunniteltuna kognitiivinen ergonomia tukee työssä jaksamista ja voi parantaa merkittävästi työsuoritusta. Työuupumusriskin vähentämiseksi työpaikoilla tarvitaan kognitiivista ergonomiaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia kognitiivisen ergonomian kuormitustekijöitä Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijatyö sisältää ja kuinka kuormittavina ne koetaan. Tavoitteena oli myös löytää asiat, jotka ovat jo hyvin kognitiivisessa ergonomiassa, jotta näitä voitaisiin vahvistaa ja nämä pysyisivät jatkossakin positiivisina. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja aineiston analyysi toteutettiin sekä tilastollisin menetelmin että teorialähtöisellä sisällön analyysilla. Tietoperusta pohjautui eri tutkimuksiin ja teoriatietouteen, joka liittyi kognitiiviseen ergonomiaan, aivotyöhön sekä asiantuntijatyöhön.
Tutkimuksessa saatiin selville kohdeyrityksen asiantuntijatyön kognitiivisen ergonomian kuormitustekijät, sekä kuinka voimakkaasti kuormitustekijöiden kuormittavuus koettiin. Tutkimuksessa kävi ilmi positiivisena asiana, että Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilökunnalla on käytössä toimivia tapoja kuormituksen hallintaan niin työssä, kuin vapaa-ajallakin.
Toimeksiantajalle annettiin kehittämisehdotuksia, millä keinoilla kuormitustekijöitä voitaisiin vähentää ja kuormitusta hallita. Toimintatapoja, jotka ovat jo hyvin, tulisi vahvistaa. Kognitiivisen ergonomian tärkeyttä tulisi tuoda enemmän esiin työyhteisössä, jotta kuormitus saataisiin pysymään hallinnassa. Kognitiivisen ergonomian kuormitustekijöiden haittojen minimoiminen ei ole vain työnantajan tehtävä, sillä myös työntekijät voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia kognitiivisen ergonomian kuormitustekijöitä Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijatyö sisältää ja kuinka kuormittavina ne koetaan. Tavoitteena oli myös löytää asiat, jotka ovat jo hyvin kognitiivisessa ergonomiassa, jotta näitä voitaisiin vahvistaa ja nämä pysyisivät jatkossakin positiivisina. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja aineiston analyysi toteutettiin sekä tilastollisin menetelmin että teorialähtöisellä sisällön analyysilla. Tietoperusta pohjautui eri tutkimuksiin ja teoriatietouteen, joka liittyi kognitiiviseen ergonomiaan, aivotyöhön sekä asiantuntijatyöhön.
Tutkimuksessa saatiin selville kohdeyrityksen asiantuntijatyön kognitiivisen ergonomian kuormitustekijät, sekä kuinka voimakkaasti kuormitustekijöiden kuormittavuus koettiin. Tutkimuksessa kävi ilmi positiivisena asiana, että Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilökunnalla on käytössä toimivia tapoja kuormituksen hallintaan niin työssä, kuin vapaa-ajallakin.
Toimeksiantajalle annettiin kehittämisehdotuksia, millä keinoilla kuormitustekijöitä voitaisiin vähentää ja kuormitusta hallita. Toimintatapoja, jotka ovat jo hyvin, tulisi vahvistaa. Kognitiivisen ergonomian tärkeyttä tulisi tuoda enemmän esiin työyhteisössä, jotta kuormitus saataisiin pysymään hallinnassa. Kognitiivisen ergonomian kuormitustekijöiden haittojen minimoiminen ei ole vain työnantajan tehtävä, sillä myös työntekijät voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen.