Hyvinvointityöryhmien toiminta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kunnissa 2024
Hiironen, Carita (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503124139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503124139
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat hyvinvointityöryhmien toimintaan sekä miten hyvinvointityöryhmät toimivat hyvinvointialue uudistuksen myötä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kunnissa vuonna 2024. Tavoitteena oli tuottaa sekä kuntakohtaista että hyvinvointialuetasoista tietoa hyvinvointityöryhmien toiminnasta ja rakenteista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja kohdistettiin hyvinvointialueen kolmenkymmenen kunnan hyvinvointityöryhmien jäsenille. Kyselyssä käytettiin strukturoitua kysymyslomaketta, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Avoimet vastaukset analysoitiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Aihe on ajankohtainen ja tarpeellinen hyvinvointialue uudistuksen myötä, sillä kuntien rooli ja vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä muuttuivat vuonna 2023.
Keskeisimmät tulokset koskivat hyvinvointityöryhmien johtamista, yhteistyötä kunnan organisaation sisällä sekä yhteistä vastuuta hyvinvoinnin edistämisestä päätöksenteossa. Tulosten mukaan kaikkia yhteistyötahoja ei ollut onnistuttu kokoamaan yhteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna kehitystä oli tapahtunut useissa kyselyn osa-alueissa, vaikkakin resurssit hyvinvointityöryhmien tehtävien hoitamiseen olivat edelleen niukat.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset raportoitiin hyvinvointialueelle sekä myös kunnille, mikäli vastaajien määrä oli yli viisi. Tulokset esiteltiin kunnille osana hyvinvointialueen hyvinvointijohtamisen katsausta. Kysely on tarpeen uusia, ja sen sisältöä on hyvä jatkossa kehittää yhdessä kuntien kanssa.
Keskeisimmät tulokset koskivat hyvinvointityöryhmien johtamista, yhteistyötä kunnan organisaation sisällä sekä yhteistä vastuuta hyvinvoinnin edistämisestä päätöksenteossa. Tulosten mukaan kaikkia yhteistyötahoja ei ollut onnistuttu kokoamaan yhteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna kehitystä oli tapahtunut useissa kyselyn osa-alueissa, vaikkakin resurssit hyvinvointityöryhmien tehtävien hoitamiseen olivat edelleen niukat.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset raportoitiin hyvinvointialueelle sekä myös kunnille, mikäli vastaajien määrä oli yli viisi. Tulokset esiteltiin kunnille osana hyvinvointialueen hyvinvointijohtamisen katsausta. Kysely on tarpeen uusia, ja sen sisältöä on hyvä jatkossa kehittää yhdessä kuntien kanssa.