Kättä pidempää : elokuvaajan esivisualisointityökalut

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee valmiin elokuvan havainnollistamista ennakkoon fiktioelokuvan kuvaajan näkökulmasta Suomessa. Työ kartoittaa erityisesti tietokoneella ja mobiililaitteilla käytettävien esivisualisointiin (eng. previsualization) sopivien ohjelmien kuvaajalle tarjoamia etuja. Työn tavoitteena on kannustaa elokuvantekijöitä etsimään ja kehittämään aktiivisesti itselleen sopivia työvälineitä.

Työssä avataan esivisualisointiin liittyviä käsitteitä ja esitellään erilaisia käytössä olevia tekniikoita. Perinteisiä ja uusia työkaluja tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: luovan prosessin, yhteistoiminnallisuuden ja kuvausteknisten valintojen tutkimuksen kannalta. Työ tarkastelee kameratekniikan ja efektien digitalisoitumisen aiheuttamia muutoksia kuvallisen ennakkosuunnittelun prosessissa.

Esivisualisointiohjelmien käyttökokemuksia kartoitettiin haastattelujen sekä kyselytutkimuksen avulla. Liikkuvan kuvan kuvaajille suunnattuun kyselyyn vastasi 32 suomalaista kuvaajaa. Luvussa 5 syvennytään tarkemmin Frame Forge Previs Studio 3 –ohjelman käyttöön. Työssä on esillä kuvamateriaalia ohjelman testauksesta ja syntyneestä kuvakäsikirjoituksesta. Tekijä analysoi kokemuksiaan ohjelman käytöstä ja vertailee sitä muihin työssä esiteltäviin tekniikoihin.

Kyselytutkimuksen valossa esivisualisointiohjelmien käyttö Suomessa ei näyttäytynyt kovin yleisenä ja nykyisten ohjelmien käytännöllisyys ja tarpeellisuus jakoivat mielipiteitä. Useimmat vastaajat toivoivat kuitenkin kotimaisten ennakkosuunnittelutapojen kehittämistä joustavampaan suuntaan, esimerkiksi lisäämällä resursseja esituotantovaiheeseen, uudistamalla ennakkosuunnitteluun liittyviä asenteita tai kehittämällä ohjelmistoja. Tekijä pohtii mahdollisia syitä ohjelmien käytön vähäisyyteen ja ehdottaa miten ohjelmia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin kuvaajien tarpeisiin.

This thesis investigates visualization of a motion picture in pre-production from the point of view of the cinematographer. The thesis maps out the advantages of using different programs on computers and mobile devices. The aim is to encourage filmmakers to actively search and develop tools for themselves.

Traditional and new tools are examined from three points of view: the creative process, cooperative action and technical execution. The study examines the changes in the process of visual pre-production brought about by the digitalization of camera technology and visual effects.

User experiences of previsualization software were gathered via interviews and surveys. The survey was filled out by 32 Finnish cinematographers. For a closer examination of available software, the author chose the Frame Forge Previs Studio 3 program. The thesis includes the storyboard created during testing as well as image material from testing the program. The author discusses experiences of using the program and compares it with other techniques presented in the thesis.

In the light of the survey results, the use of previsualization software is not very common in Finland, and opinions on its usefulness and necessity were divided. Most respondents still hoped that the pre-production methods used in Finland would be further developed into a more flexible direction, for example, by adding resources to the pre-production phase, revising attitudes towards pre-production or program development. The author reflects on the reasons behind the low software usage and suggests ways to improve the programs to better respond to the needs of cinematographers.