Hyvinvoiva ja kehittyvä tiimi: teematiimitoiminnan kehittäminen kouluorganisaatiossa

Abstract

Monessa organisaatiossa työ perustuu nykyisin erilaisten tiimien toimintaan. Tiimeissä pieni ryhmä työskentelee yhdessä yhteisten tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiakseen tiimi tarvitsee sääntöjä, jotka ohjaavat työskentelyä ja kanssakäymistä. Parhaimmillaan tiimitoiminta ottaa huomioon työntekijöiden vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä lisää hyvinvointia toimivan vuorovaikutuksen ja luottamuksen ilmapiirin avulla. Kun tiimi ja tiimin jäsenet toimivat itseohjautuvasti, ottavat vastuun tiimin toiminnasta, helpottaa se tiimin johtamista. Opinnäytetyössä tutustutaan ja tutkitaan tiimiin ja sen toimintaan vaikuttavia seikkoja Hyvinvoiva ja kehittyvä tiimi –mallin avulla, joka koostuu erilaisista ulottuvuuksista: kollektiivisesta älykkyydestä, psykologisesta turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta, itseohjautuvuudesta, toiminta- ja oppimistavoista sekä vahvuuksien käyttämisestä.

Myös kouluorganisaatioissa on erilaisia tiimejä. Tämän kehittämistyön tavoitteena on kehittää ja tukea kohdeorganisaation teematiimimallin muotoutumista. Koska kyseessä on uudenlainen tiimimalli ja uudet tiimikokoonpanot, tavoitteena on tukea uusien tiimien kehittymistä toimiviksi tiimeiksi. Koulu haluaa tukea henkilöstön hyvinvointia tiimityön avulla, joten tavoitetta lähestytään tästä näkökulmasta. Opinnäytetyön avulla kerätään tietoa henkilökunnan ajatuksista liittyen siihen, millaisiksi he kokevat hyvät ja toimivat tiimit sekä siitä, millaisia toiveita ja odotuksia tiimien toimintaan ylipäänsä liittyy. Työn toisena tavoitteena on kehittää ja selventää teematiimivetäjien roolia. Kehittämistyön tuotos on tiimikäsikirja, jossa annetaan ohjeita toimivaan tiimityöskentelyyn tiimijäsenille ja tiimivetäjille, sekä määritellään tiimisääntöjä ja –toimintatapoja.

Tutkimuksellinen kehittämistyö on toiminnallinen tapaustutkimus, jossa hyödynnetään lähinnä kvalitatiivisia menetelmiä. Aineiston analysoinnissa käytetään myös kvantitatiivisia tapoja. Näin saadaan monimenetelmätutkimukseen pohjaavaa tietoa kohdeorganisaatiosta, jota ei voida kuitenkaan yleistää tutkimuksen suuntautuessa niin spesifisti kohdeorganisaation muutokseen ja tiimimalliin. Aineiston keruussa on hyödynnetty henkilökunnalle suunnattua kyselyä, osallistavaa ja toiminnallista työpajaa sekä asiantuntijahaastattelua.

Tutkimuksen tulokset kertovat, että henkilökunnan uuteen tiimimalliin liittämät odotukset ja riskit kohdistuvat samoihin teemoihin. Ne liittyvät tiimien toimintatapoihin ja itseohjautuvuuteen. Tiimivetäjiltä odotetaan näiden edellä mainittujen lisäksi psykologiseen turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Hyväksi ja toimivaksi tiimiksi mielletään tiimi, jonka jäsenet ottavat vastuuta työstä ja jossa jäsenten vahvuudet otetaan huomioon. Hyvässä tiimissä on toimiva vuorovaikutus ja turvallista olla oma itsensä. Tiimivetäjän rooli osana koulun johtamisjärjestelmää ei ole vielä muotoutunut kaikilta osin. Tutkimuksen tulokset eivät ole yllättäviä, vaan tukevat kirjallisuuskatsausta. Tuloksiin on kuitenkin hyvä tutustua kohdeorganisaatiossa, jotta uutta tiimimallin jalkautusta ja tiimien käynnistymistä voidaan ja osataan tukea.