Olosuhdehallinnan kehittäminen Lean-johtamisen avulla : case Museovirasto
Saarela, Esa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503174405
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten Museoviraston olosuhdehallinnan kehittämistä voidaan edistää lean-johtamisen avulla. Pyrkimyksenä oli vastata Museoviraston kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi työn avulla etsittiin keinoja saavuttaa kustannussäästöjä kokoelmahallinnassa ja näyttelyissä sekä parantaa sitä kautta kokoelmien saavutettavuutta. Museoviraston yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on valittu museoalan kansallisena ja kansainvälisenä edelläkävijänä toimiminen.
Tiukkojen olosuhteiden ylläpitäminen on kallista ja epäekologista, joten niitä tulisi soveltaa vain tarpeen mukaan. Kokoelmien säilymisen turvaaminen on yhteiskunnallisesti keskeinen tehtävä, ja se voidaan saavuttaa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.
Museolainojen saavutettavuusongelmat liittyvät usein tiukkoihin olosuhdevaatimuksiin, koska niihin pääseminen on mahdollista vain varakkaille museoille. Konservointialan uuden tutkimustiedon perusteella on kuitenkin havaittu olevan mahdollista löytää aikaisempaa taloudellisempia ratkaisuja kokoelmaesineiden säilytysolosuhteiden hallintaan.
Työn lähestymistavaksi valittiin konstruktiivisen tutkimus, jonka teoriaosassa selvitettiin muutosjohtamista, lean-ajattelua sekä soveltuvia menetelmiä museoympäristön olosuhdehallinnan kehittämiseen. Työssä kerättiin haastatteluin aineistoa olosuhteisiin ja niiden kehittämiseen konservaattoreiden, kokoelmalainaajien ja kiinteistöhallinnan näkökulmasta. Samalla käytiin läpi henkilöstölle vuosien 2020–2021 aikana annettua lean-koulutusaineistoa ja miten sitä on hyödynnetty sekä pohdittiin, miksi lean-menetelmien käyttäminen ei ole yleistynyt organisaatiossa. Tulokset analysoitiin laadullisen tutkimuksen keinoin.
Työn tuloksena annetaan tutkimukseen perustuvia ehdotuksia johtamisen kehittämiseen lean-johtamisen ja -työkalujen avulla siten, että jatkuvaa parantamista ja merkittäviä kustannussäästöjä voidaan saavuttaa. Tässä yhteydessä on huomioitava, että muutosten pitää olla hallittuja ja perustua todennettuun tietoon, jotta olosuhteiden raja-arvojen muuttamista tai kokoelmien siirtoja voidaan turvallisesti tehdä. Muutoksessa on lisäksi suuri merkitys sillä, kuinka laajasti eri sidosryhmät saadaan sitoutettua valittuihin kehityskohteisiin.
Tiukkojen olosuhteiden ylläpitäminen on kallista ja epäekologista, joten niitä tulisi soveltaa vain tarpeen mukaan. Kokoelmien säilymisen turvaaminen on yhteiskunnallisesti keskeinen tehtävä, ja se voidaan saavuttaa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.
Museolainojen saavutettavuusongelmat liittyvät usein tiukkoihin olosuhdevaatimuksiin, koska niihin pääseminen on mahdollista vain varakkaille museoille. Konservointialan uuden tutkimustiedon perusteella on kuitenkin havaittu olevan mahdollista löytää aikaisempaa taloudellisempia ratkaisuja kokoelmaesineiden säilytysolosuhteiden hallintaan.
Työn lähestymistavaksi valittiin konstruktiivisen tutkimus, jonka teoriaosassa selvitettiin muutosjohtamista, lean-ajattelua sekä soveltuvia menetelmiä museoympäristön olosuhdehallinnan kehittämiseen. Työssä kerättiin haastatteluin aineistoa olosuhteisiin ja niiden kehittämiseen konservaattoreiden, kokoelmalainaajien ja kiinteistöhallinnan näkökulmasta. Samalla käytiin läpi henkilöstölle vuosien 2020–2021 aikana annettua lean-koulutusaineistoa ja miten sitä on hyödynnetty sekä pohdittiin, miksi lean-menetelmien käyttäminen ei ole yleistynyt organisaatiossa. Tulokset analysoitiin laadullisen tutkimuksen keinoin.
Työn tuloksena annetaan tutkimukseen perustuvia ehdotuksia johtamisen kehittämiseen lean-johtamisen ja -työkalujen avulla siten, että jatkuvaa parantamista ja merkittäviä kustannussäästöjä voidaan saavuttaa. Tässä yhteydessä on huomioitava, että muutosten pitää olla hallittuja ja perustua todennettuun tietoon, jotta olosuhteiden raja-arvojen muuttamista tai kokoelmien siirtoja voidaan turvallisesti tehdä. Muutoksessa on lisäksi suuri merkitys sillä, kuinka laajasti eri sidosryhmät saadaan sitoutettua valittuihin kehityskohteisiin.