Proaktiivisen toimintamallin kehittäminen kentän ja suunnittelijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja osallistamiseen ruokatuotteiden suunnittelussa
Immonen, Susanna (2025)
Immonen, Susanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184495
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää proaktiivinen toimintamalli, joka parantaa organisaatiossa työskentelevien suunnittelijoiden ja toimipaikkojen henkilöstön välistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena oli myös saada osallistettua toimipaikkojen henkilökuntaa paremmin mukaan ruokatuotteiden suunnitteluun ja kehittämiseen koulu- ja päiväkoti ruokailussa.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa yhdistyvät käytännön tekeminen sekä tutkimus. Toimintatutkimuksen viitekehyksenä sekä kokoavana menetelmänä käytettiin palvelumuotoilua ja siinä käytettäviä erilaisia työmenetelmiä. Palvelumuotoilun avulla pystyttiin osallistamaan organisaation työntekijöitä mukaan toiminnan kehittämiseen. Yhtenä työmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin organisaation eri työtehtävissä oleville työntekijöille. Haastateltavia oli yhteensä 16 henkilöä. Tämän lisäksi prototypoinnissa käytettiin palvelupolkuja, joihin osallistettiin teemahaastatteluissa mukana olleita henkilöitä.
Keskeisinä käsitteinä työssä ovat yhteiskehittäminen, tiimienvälinen vuorovaikutus, asiakaslähtöisyys ja arvon tuottaminen, jotka tukevat tutkimuksen tavoitteita parantaa yhteistyötä sekä innovointia organisaatiossa.
Tutkimustulosten pohjalta kehitettiin toimintamalli, jossa suunnittelijat ja toimipaikat tekevät tiivistä yhteistyötä koko suunnitteluprosessin ajan. Tärkeimpiä elementtejä tässä mallissa ovat yhteiset kokoukset ja avoin keskustelu, jotka edistävät ideointia ja palautteen huomioonottamista. Kokouksissa apuna käytetään erilaisia fasilitointityökaluja, kuten esimerkiksi ideointitehtäviä ja visuaalisia menetelmiä, jotka tukevat luovaa ajattelua ja varmistavat, että kaikkien osapuolten mielipiteet tulevat huomioiduiksi. Mallin tavoitteena on parantaa viestintää suunnittelijoiden ja toimipaikkojen välillä, sekä lisätä työntekijöiden ymmärrystä organisaation eri toiminnoista.
Tutkimus osoitti, että yhteistyö ja osallistaminen ovat keskeisiä tekijöitä organisaation tehokkuuden ja innovatiivisuuden kannalta. Kehittämistyön tulokset tarjoavat oppeja myös muille toimialoille asiakaslähtöisten prosessien ja viestinnän parantamisessa. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin tarve kehittää erilaisia mittareita ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan organisaatiossa seurata toimintamallien onnistumista ja varmistaa, että kehitystoimenpiteet tuottavat toivottuja tuloksia.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa yhdistyvät käytännön tekeminen sekä tutkimus. Toimintatutkimuksen viitekehyksenä sekä kokoavana menetelmänä käytettiin palvelumuotoilua ja siinä käytettäviä erilaisia työmenetelmiä. Palvelumuotoilun avulla pystyttiin osallistamaan organisaation työntekijöitä mukaan toiminnan kehittämiseen. Yhtenä työmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin organisaation eri työtehtävissä oleville työntekijöille. Haastateltavia oli yhteensä 16 henkilöä. Tämän lisäksi prototypoinnissa käytettiin palvelupolkuja, joihin osallistettiin teemahaastatteluissa mukana olleita henkilöitä.
Keskeisinä käsitteinä työssä ovat yhteiskehittäminen, tiimienvälinen vuorovaikutus, asiakaslähtöisyys ja arvon tuottaminen, jotka tukevat tutkimuksen tavoitteita parantaa yhteistyötä sekä innovointia organisaatiossa.
Tutkimustulosten pohjalta kehitettiin toimintamalli, jossa suunnittelijat ja toimipaikat tekevät tiivistä yhteistyötä koko suunnitteluprosessin ajan. Tärkeimpiä elementtejä tässä mallissa ovat yhteiset kokoukset ja avoin keskustelu, jotka edistävät ideointia ja palautteen huomioonottamista. Kokouksissa apuna käytetään erilaisia fasilitointityökaluja, kuten esimerkiksi ideointitehtäviä ja visuaalisia menetelmiä, jotka tukevat luovaa ajattelua ja varmistavat, että kaikkien osapuolten mielipiteet tulevat huomioiduiksi. Mallin tavoitteena on parantaa viestintää suunnittelijoiden ja toimipaikkojen välillä, sekä lisätä työntekijöiden ymmärrystä organisaation eri toiminnoista.
Tutkimus osoitti, että yhteistyö ja osallistaminen ovat keskeisiä tekijöitä organisaation tehokkuuden ja innovatiivisuuden kannalta. Kehittämistyön tulokset tarjoavat oppeja myös muille toimialoille asiakaslähtöisten prosessien ja viestinnän parantamisessa. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin tarve kehittää erilaisia mittareita ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan organisaatiossa seurata toimintamallien onnistumista ja varmistaa, että kehitystoimenpiteet tuottavat toivottuja tuloksia.