Vauvan anatomian ja fysiologian ymmärrys osana imetysohjausta – ymmärrämmekö me?

Abstract

Opinnäytetyössä kuvataan vauvan rinnalla imemiseen liittyviä anatomisia ja fysiologisia tekijöitä. Lisäksi selvitetään terveydenhoitajien ymmärrystä rakenteellisten ja toiminnallisten tekijöiden osallisuudesta tai niiden poikkeavuuksista imetysohjauksessa.

Teoriaosuuden tarkoituksena on tuottaa tietoa ammattilaisille vauvan imemisen edellytyksistä ja mahdollisista rajoitteista. Työssä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Analysoitava aineisto kerättiin terveydenhoitajille tehdyillä teemahaastatteluilla. Haastattelut analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Imetys parantaa tutkitusti äidin ja lapsen terveyttä, tukee lapsen kehitystä ja tarjoaa myös yhteiskunnallisia hyötyjä. WHO suosittelee täysimetystä aina kuuden kuukauden ikään saakka. Terveydenhuollon ammattilaisten jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä laadukkaan imetysohjauksen toteuttamiseksi ja imetyksen jatkumisen turvaamiseksi sekä ongelmatilanteiden tunnistamiseksi.

Tulokset osoittivat, että ammattilaisilla oli usein vaikeuksia miettiä imetykseen liittyvien anatomisten ja fysiologisten tekijöiden vaikutusta. Tämä korostui, kun imetyksessä oli haasteita esimerkiksi tehoton imetys tai äidille aiheutunut kipu. Rakenteellisten poikkeavuuksien, kuten torticolliksen tai kielijänteen mahdollisen yhteyden ymmärtäminen imetysongelmassa oli usein puutteellinen. Yhtenäisten toimintatapojen, kuten imetyksen arviointimenetelmien tai jatko-ohjauksen puute vaikeutti imetysohjausta. Täydennyskoulutuksen ja hoitajien käytännöllisten keinojen saaminen imetysohjauksen parantamiseksi korostui.