Vieraannuttamisen vaikutukset vieraannutettavan vanhemman mielenterveyteen
Kurttio, Heidi; Markkanen, Saana (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503184492
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia, millaisia vaikutuksia vieraannuttamisella on vieraannutettavan vanhemman mielenterveyteen. Kerromme myös työssämme, millaisin tavoin vieraannuttamista on tapahtunut, milloin se on alkanut ja olivatko osallistujat saaneet apua asiaan liittyen. Näitä asioita selvittämällä saimme myös käsityksen siitä, minkälaiset vieraannuttamisen muodot ovat vaikuttaneet haastateltavien mielenterveyteen. Toimeksiantajamme on Lapin ammattikorkeakoulu.
Havaintomme mukaan valitsemastamme aiheesta tehty tutkimus oli niukkaa. Suurin osa tutkimuksista oli tehty lapsen näkökulmasta. Tämän perusteella päätettiin tehdä tutkimus, jonka tarkoitus oli selvittää, kuinka vieraannuttaminen vaikuttaa vieraannutettavan vanhemman mielenterveyteen. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Valmiiksi valitut kysymykset auttoivat saamaan kokonaiskäsityksen psyykkisistä vaikutuksista vieraannutettavien vanhempien näkökulmasta. Haastatteluun osallistui viisi vanhempaa, jotka olivat joutuneet vieraannuttamisen kohteeksi. Aineisto analysointiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Kaikki haastateltavat olivat kokeneet tilanteen hyvin raskaaksi, he eivät olleet saaneet apua tilanteeseensa. He kokivat olevansa hyvin yksin asian kanssa. Kaikki heistä nostivat esiin henkisen tuen, jota he olivat saaneet lähipiiriltä tai ammattiavun kautta. Johtopäätöksenä voimme todeta, että kaikki viisi haastateltavaa olivat kokeneet vieraannuttamista saman tyyppisten toimintatapojen kautta. Lapsille ei laitettu vierailuille mukaan tarvittavia vaatteita tai ne eivät sopineet lapsille, perättömiä lastensuojeluilmoituksia oli tehty ja vieraannutettavaa vanhempaa oli mustamaalattu ja hänestä oli valehdeltu.
Havaintomme mukaan valitsemastamme aiheesta tehty tutkimus oli niukkaa. Suurin osa tutkimuksista oli tehty lapsen näkökulmasta. Tämän perusteella päätettiin tehdä tutkimus, jonka tarkoitus oli selvittää, kuinka vieraannuttaminen vaikuttaa vieraannutettavan vanhemman mielenterveyteen. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Valmiiksi valitut kysymykset auttoivat saamaan kokonaiskäsityksen psyykkisistä vaikutuksista vieraannutettavien vanhempien näkökulmasta. Haastatteluun osallistui viisi vanhempaa, jotka olivat joutuneet vieraannuttamisen kohteeksi. Aineisto analysointiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Kaikki haastateltavat olivat kokeneet tilanteen hyvin raskaaksi, he eivät olleet saaneet apua tilanteeseensa. He kokivat olevansa hyvin yksin asian kanssa. Kaikki heistä nostivat esiin henkisen tuen, jota he olivat saaneet lähipiiriltä tai ammattiavun kautta. Johtopäätöksenä voimme todeta, että kaikki viisi haastateltavaa olivat kokeneet vieraannuttamista saman tyyppisten toimintatapojen kautta. Lapsille ei laitettu vierailuille mukaan tarvittavia vaatteita tai ne eivät sopineet lapsille, perättömiä lastensuojeluilmoituksia oli tehty ja vieraannutettavaa vanhempaa oli mustamaalattu ja hänestä oli valehdeltu.