Klooridioksidin käytön optimoiminen sellutehtaan valkaisulla
Piisilä, Noora (2015)
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503133141
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503133141
Tiivistelmä
Työ on tehty Stora Enso Veitsiluodon sellutehtaalle. Sellutehtaalla oli päätetty luopua kelatointiaineen käytöstä sellun valkaisussa. Kelatointivaihe korvattiin D0-vaiheella.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin massan pesutuloksen kehittymistä ja vaihtelua, varsinkin klooridioksidivaiheita edeltävillä pesureilla. Haluttiin myös selvittää, miten massojen metallipitoisuudet kehittyvät uudessa tilanteessa. Näillä asioilla voi olla oma merkityksensä mm. eri valkaisuvaiheiden kemikaalikulutuksissa.
Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli selvittä, miten klooridioksidiannos tulisi jakaa kolmen klooridioksidivaiheen kesken. Kriteereinä tavoitevaaleuden saavuttaminen ja kemikaalikustannukset.
D0-vaihetta ajettiin koeajoissa erilaisilla kappakertoimilla. D0-vaiheen kappakertoimilla 1.0 ja 1.5 ei saatu esille selkeitä eroja kokonaiskustannuksissa ja/tai loppuvaaleudessa. Ajettaessa D0-vaihetta ilman klooridioksidia ja kelatointiainetta, kasvoivat kokonaiskemikaalikustannukset ja vaaleustavoite jäi saavut-tamatta. Samansuuntaisia tuloksia saatiin koivulla ja havulla.
Valkaisusekvenssin muutoksen myötä aktiivikloorinkulutus on kasvanut hieman. Koeajojen aikana havaittiin kapoissa ja massan pesuhäviöissä suuria vaihteluja. Tämä näkyi kohonneina kemikaalikustannuksina. Jatkossa tulisi pyrkiä vähentämään näitä vaihteluita. Uuden valkaisusekvenssin myötä vaaleuden tasaisuus on kuitenkin parantunut.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin massan pesutuloksen kehittymistä ja vaihtelua, varsinkin klooridioksidivaiheita edeltävillä pesureilla. Haluttiin myös selvittää, miten massojen metallipitoisuudet kehittyvät uudessa tilanteessa. Näillä asioilla voi olla oma merkityksensä mm. eri valkaisuvaiheiden kemikaalikulutuksissa.
Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli selvittä, miten klooridioksidiannos tulisi jakaa kolmen klooridioksidivaiheen kesken. Kriteereinä tavoitevaaleuden saavuttaminen ja kemikaalikustannukset.
D0-vaihetta ajettiin koeajoissa erilaisilla kappakertoimilla. D0-vaiheen kappakertoimilla 1.0 ja 1.5 ei saatu esille selkeitä eroja kokonaiskustannuksissa ja/tai loppuvaaleudessa. Ajettaessa D0-vaihetta ilman klooridioksidia ja kelatointiainetta, kasvoivat kokonaiskemikaalikustannukset ja vaaleustavoite jäi saavut-tamatta. Samansuuntaisia tuloksia saatiin koivulla ja havulla.
Valkaisusekvenssin muutoksen myötä aktiivikloorinkulutus on kasvanut hieman. Koeajojen aikana havaittiin kapoissa ja massan pesuhäviöissä suuria vaihteluja. Tämä näkyi kohonneina kemikaalikustannuksina. Jatkossa tulisi pyrkiä vähentämään näitä vaihteluita. Uuden valkaisusekvenssin myötä vaaleuden tasaisuus on kuitenkin parantunut.