Kaupallisen ja ei-kaupallisen median retoriikkaa : mitä retorisia keinoja Ilta-Sanomat ja Yleisradio käyttivät Eduskuntatalon värjäämistapauksen verkkouutisoinnissaan?

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelin kaupallisen ja ei-kaupallisen median retoriikkaa ja niiden välisiä eroja uutisoitaessa Eduskuntatalon värjäämistapauksesta. Kyseisellä tapauksella viittaan siihen, kun syyskuussa 2024 Elokapina ja Återställ Våtmarker värjäsivät osan Eduskuntatalon pylväistä punaiseksi mielenilmauksena turpeennostoa vastaan. Kaupallista mediaa tutkielmassani edustaa Ilta-Sanomat (IS) ja ei-kaupallista Yleisradio (Yle). Tavoitteenani oli selvittää, mitä retorisia keinoja Ilta-Sanomat ja Yle tapahtumasta uutisoidessaan käyttivät sekä vertailla keinojen käytön eroavaisuuksia. Tutkimusmenetelminä käytin laadullista sisällönanalyysiä ja retorista analyysiä. Lisäksi hyödynsin laadullisen aineiston kvantifiointia. Tietoperustassa avasin myös niitä retorisia keinoja, jotka analyysissäni nousevat esille. Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta uutisesta, joista puolet on Ilta-Sanomien uutisia ja puolet Ylen. Kaikki aineiston uutiset ovat julkaistu tapahtumapäivänä eli 25.9.2024. Uutisista analysoin otsikot, väliotsikot, ingressit ja leipätekstit, eli tarkastelun ulkopuolelle jäivät kuvat ja videot teksteineen. Uutisista löytämäni retoriset keinot olivat toisto, puhujakategorioilla oikeuttaminen, suorien sitaattien, metaforisten ilmaisujen, luetteloiden ja me-retoriikan käyttö, yksityiskohdilla vakuuttaminen, määrällinen ja sanallinen kvantifiointi, kategorisointi, vasta-argumentilta suojautuminen, vastakkainasettelu, toimijuuden kadottaminen, asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen sekä puhujan liittoutuminen väitteen kanssa tai siitä irtaantuminen. Kaikkia näitä keinoja käytettiin molemmissa medioissa. Vaikka käytetyt keinot olivat molemmissa medioissa samoja, eroavaisuuksia oli siinä, miten ja kuinka usein niitä käytettiin. Analyysini perusteella Ilta-Sanomissa keinojen käyttö oli sekä yleisempää että räikeämpää. Esimerkiksi sanavalinnat uutisissa olivat Ilta-Sanomilla huomiota herättävämpiä kuin Ylellä. Poikkeuksena olivat suorat sitaatit, joita löytyi huomattavasti enemmän Ylen uutisista. Aihetta voisi tutkia laajemmin isommalla aineistolla. Aineistoa voisi laajentaa joko näiden kahden median osalta, valikoimalla muitakin medioita tarkasteluun tai sisällyttämällä myös uutisten kuvat ja videot analyysiin. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten retoristen keinojen käyttö vaihtelee eri aiheista uutisoitaessa.