Sak-työaikojen toteutus ja seuranta varhaiskasvatuksessa
Gavritsenko, Natalia; Kalaniemi, Kasper (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503265066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503265066
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitimme varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja näkemyksiä yhdenmukaisesta sak-työajan sisällöstä eli laadullisesta toteutumisesta ja sen seurannasta varhaiskasvatusyksiköissä, joka pohjautuu yhteiseen kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES 2022-2025, II Palkkaus, 8 §). Tavoitteena oli auttaa tuotetun tiedon pohjalta kehittämään ja hyödyntämään sak-työaikaa tehokkaammin varhaiskasvatusyksiköissä. Opinnäytetyötä toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella menetelmällä, joka sopii tämän tutkimuksen aineistokeruumenetelmään. Tutkimuksessa tietokeruumenetelmää tuotettiin lomakkeella toteutetun teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaehtoinen ja anonyymi. Haastatteluun osallistui varhaiskasvatusyksikköön opettajan virassa työskentelevää henkilöstöä.
Tutkimustulosten perusteella opettajat pitivät sak-työajan riittävyyden ja seurannan erittäin tärkeänä pedagogisen suunnittelu, arviointi ja kehittämisen laadun kannalta. Riittävyyden kannalta vastaajat kokivat, että sak-ajalla tapahtuva muu työ kuten erilaiset palaverit vaikuttivat negatiivisesti sekä merkittävästi sak-työajan laatuun ja riittävyyteen. Haastattelussa vastaajat nostivat esille myös monia sak-ajan laadullisuutta parantavia prosessitekijöitä. Sak-ajat keskittäminen yhdelle tai kahdelle kerralle ja tiimin yhteiset sak-ajat koettiin merkittävästi laadullisuutta parantavina tekijöinä. Vastauksista kävi ilmi, että sak-työaikojen seurannassa oli puitteita vaikkakin siihen olisi olemassa puitteet. Haastattelusta kävi myös ilmi, että henkilöstöllä olisi kehittämisideoita sak-työaikojen seurantaan ja he myös toivoivat tehostettupampaa seurantaa yksikössään.
Tutkimustulosten perusteella opettajat pitivät sak-työajan riittävyyden ja seurannan erittäin tärkeänä pedagogisen suunnittelu, arviointi ja kehittämisen laadun kannalta. Riittävyyden kannalta vastaajat kokivat, että sak-ajalla tapahtuva muu työ kuten erilaiset palaverit vaikuttivat negatiivisesti sekä merkittävästi sak-työajan laatuun ja riittävyyteen. Haastattelussa vastaajat nostivat esille myös monia sak-ajan laadullisuutta parantavia prosessitekijöitä. Sak-ajat keskittäminen yhdelle tai kahdelle kerralle ja tiimin yhteiset sak-ajat koettiin merkittävästi laadullisuutta parantavina tekijöinä. Vastauksista kävi ilmi, että sak-työaikojen seurannassa oli puitteita vaikkakin siihen olisi olemassa puitteet. Haastattelusta kävi myös ilmi, että henkilöstöllä olisi kehittämisideoita sak-työaikojen seurantaan ja he myös toivoivat tehostettupampaa seurantaa yksikössään.