Kivunhoidon kehittäminen päivystyshoitotyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erään hyvinvointialueen keskussairaalan päivystyspoliklinikan kivunhoidon sekä siihen liittyvän kirjaamisen osaamisen nykytilaa hoitohenkilökunnan osaamisen näkökulmasta. Tavoitteena on kartoituksen perusteella tuottaa hoitohenkilökunnalle kohdennettua koulutusta ja perehdytystä, jolloin kivunhoidon osaamista ja siitä kirjaamista voidaan kehittää tehokkaammaksi.

Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnalle lähetetyllä kyselytutkimuksella. Tutkittavien perusjoukko oli 129 henkilöä ja vastauksia kyselyyn saatiin 47, joka vastasi 36 % koko hoitohenkilökunnasta. Opinnäytetyössä käytetty kyselylomake kehitettiin itse, koska tarkoitukseen soveltuvaa valmista lomaketta ei ollut saatavilla.

Tulosten perusteella hoitajat arvioivat oman kivunhoidon osaamisensa olevan hyvällä tasolla, eikä koulutuksen ja osaamisen välillä havaittu olevan merkittävää eroa lähihoitajien ja sairaanhoitajien välillä. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kuitenkin toivoivat lisää koulutusta kivunhoidosta. Lisäksi hoitajat kaipasivat selkeitä kivunhoidon toimintamalleja itsenäisempään kivunhoitoon.

Tämä tutkimus käsitteli hoitohenkilökunnan omaa näkemystä kivunhoidon osaamisesta ja siitä kirjaamisesta, eikä varsinaista kivunhoidon toteutumista tai sen vaikuttavuutta tutkittu eikä se käsitellyt kivunhoidon laatua, viiveitä tai kirjauksia. Opinnäytetyöstä voitiin tehdä seuraavia johtopäätöksiä: 1) hoitohenkilökunnalla oli halua kivunhoidon osaamisen ylläpitämiseen, 2) hoitajat pitivät kirjaamista tärkeänä osana kivunhoitoa ja 3) hoitajat kaipasivat kivunhoitoon toimintaohjeita ja niiden tehokasta jalkauttamista.

Opinnäytetyön pohjalta nousi useita jatkotutkimusehdotuksia. Jatkossa tutkimusta voisi toteuttaa esimerkiksi retrospektiivisesti hoitohenkilökunnan kivunhoidon kirjauksiin perustuen tarkastellen kivun tunnistamista, arviointia, kirjaamista sekä sen toteutumista. Lisäksi olisi hedelmällistä tutkia lyhyiden työpajojen ja vuoronvaihtokoulutusten vaikutusta hoitohenkilökunnan arvioon omasta osaamisestaan.

The purpose of the study was to chart pain management and documentation skills among the nursing staff in Emergency Department (ED) of the Central Hospital at the Jyväskylä, Finland. The aim was to provide educational material based on this study, and thereby, improve the pain management and documentation skills among the Emergency Department nursing staff.

Methods The study was conducted as a quantitative method. Data were collected by a questionnaire which included 27 questions. The questionnaire was sent by email to both registered nurses and practical nurses (n=129) of the emergency department. Practical nurses were included because they take part in the pain management process together with registered nurses and physicians.

Results The response rate for the study was 36 per cent as 47 of nursing staff took part to the survey. 91 % of the respondents (n=43) evaluated their pain management skills as ”good” or ”excellent”. Documentation skills were evaluated as ”good” or ”excellent” by 85 % (n=40) of the respondents. However, the study showed that the legislation of the documentation was evaluated as unsatisfactory by 55 % of the respondents (n=26). Despite the good knowledge of pain management, 87% (n=41) of the respondents expressed willingness for further advanced professional education in pain management to maintain their skills. Additionally, the study included questions the nursing staff’s opinion about pain management enablers and barriers in ED and there were recognised two enablers and barriers. The major barriers mentioned for pain management were lack of time and interruptions and the major enablers mentioned were education and protocols for pain management. In addition, communication (with colleagues or physicians) was mentioned as an enabler and as a barrier.

Conclusions The results may indicate that the nursing staff who took part into the study were initially the ones who considered their pain management skills as good. However, the study indicates that there are no major differences between the practical nurses’ and registered nurses’ pain management skills in the ED. The respondents have voiced their need for further pain management education to develop the pain management skills among the nursing staff.