Monikulttuurinen ja -kielinen työyhteisö varhaiskasvatuksessa : suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kokemuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata suomalaistaustaisten ja ulkomaalais taustaisten työntekijöiden näkökulmasta millaisia myönteisiä vaikutuksia vieraskielisellä ja moni kulttuurisella työvoimalla on varhaiskasvatukseen. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin millaisia kielteisiä kokemuksia tai haasteita vieraskielinen ja monikulttuurinen työyhteisö tuo ja miten ulko maalaistaustaisia työntekijöitä voitaisiin paremmin tukea ja sitä kautta johtamista sekä toiminta kulttuuria kehittää.

Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa paikkaamaan tarvitaan entistä enemmän ulkomaalaista työvoimaa. Vieraskielistä ja monikulttuurista varhaiskasvatuksen työvoimaa on tutkittu verraten vähän. Aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, tärkeä ja kiinnostava. Opin näytetyön työelämäkumppanina toimii yksityistä varhaiskasvatusta tuottava toimija. Opinnäyte työn kohderyhmänä olivat suomenkieliset varhaiskasvatusyksiköt pääkaupunkiseudulla, joissa työskentelee suomalaistaustaisia ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä varhaiskasvatuksen lastenhoitajina ja opettajina. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruu menetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelussa kaikille osallistujille esitettiin samat monivalintakysymykset, jonka jälkeen haastateltaville esitettiin avoimia kysymyksiä tietyistä teemoista, jotka pohjautuvat teoreettiseen viitekehykseen. Opinnäytetyössä on neljä teoreettista näkökulmaa, jotka luovat pohjan ilmiön ymmärtämiselle; varhaiskasvatuksen laadun rakenne- ja prosessitekijät, kielen ja kulttuurin merkitys varhaiskasvatuksessa, maahanmuuttajien työllistyminen varhaiskasvatukseen sekä moninaisen varhaiskasvatuksen työyhteisö ja sen johtaminen. Haastatteluihin osallistui yhteensä 28 työntekijää, joista 20 edusti suomalaistaustaista ja 8 ulkomaalaistaustaista.

Haastatteluaineiston mukaan työyhteisöjen monikulttuurisuus ja vieraskielisyys vaihtelevat suuresti. Vuorovaikutus suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden välillä on pää osin sujuvaa. Kielimuuri ja kulttuurierot saattavat aiheuttaa arjen haasteita viestinnässä, kirjallisissa työtehtävissä ja asiakaskohtaamisissa. Perehdytyksen ja kielitaidon kehittämisen nähtiin olevan keskeisiä teemoja yhteistyön parantamisessa. Erityisesti monikieliset perehdytysmateriaalit sekä kiireetön ja kattava perehdytys nousivat olennaiseksi toimintakulttuurin kehittämisessä. Monikulttuurisissa ja -kielisissä työyhteisöissä tarvitaan englannin kielen osaamista viestinnässä ja yhteistyön sujuvoittamisessa. Työntekijät olivat tyytyväisiä esihenkilöiden tasavertaiseen ja ennakkoluulottomaan johtamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vieraskielisellä ja moni kulttuurisella työvoimalla on myönteisiä vaikutuksia varhaiskasvatukseen, mutta suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä tulee vielä kehittää. Tämän opinnäytetyön tuloksia voi työelämäkumppani hyödyntää varhaiskasvatuksen monikulttuurisen ja -kielisen työyhteisön toimintakulttuurin ja johtamisen kehittämisessä.