Tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet yrityksen tiedonhallinnassa : case M-Files Aino
Ylihurula, Helena (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503275137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503275137
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jonka lähtökohtana oli toimeksiantajayritys Kemijoki Oy:n tarve kehittää tekoälyn hyödyntämistä tiedonhallinnassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko M-Filesin tekoälyavustaja Aino Kemijoki Oy:n käyttöön. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä Kemijoki Oy:n on huomioitava tekoälyn hyödyntämisen alkuvaiheessa, koska henkilöstön käytössä ei vielä ole tekoälysovellusta, jonka tietoturvallista käyttöä yrityksen sisäisten materiaalien kanssa olisi varmistettu. Työn tavoitteena oli myös laatia Kemijoki Oy:lle suositukset jatkotoimenpiteiksi tekoälyn hyödyntämiseen tiedonhallinnassa Ainon osalta. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: mitä Kemijoki Oy:n on huomioitava tekoälyn hyödyntämiseen liittyen, miten M-Filesin tekoälyavustaja Ainoa voidaan hyödyntää Kemijoki Oy:ssä ja miten M-Filesin tekoälyavustaja Aino tehostaa asiantuntijoiden työtä?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tietoperustan muodostavat kirjallisuudesta, tutkimuksista ja artikkeleista kerätyt aineistot, jotka liittyvät tekoälyyn, sen hyödyntämiseen ja tiedonhallintaan. Aineistot valittiin sillä perusteella, että ne tuovat opinnäytetyöhön lisäarvoa. Haastattelut ja kysely toimivat aineistonkeruumenetelminä tutkimusosiossa. Niiden avulla saatiin kerättyä tarvittavaa tietoa, jotta tutkimuskysymyksiin oli mahdollista löytää vastaukset.
Opinnäytetyön tuloksena tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Toimeksiantajalle laadittiin suositukset jatkotoimenpiteiksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyen. Suosituksissa nostettiin esille asiat, jotka on huomioitava tekoälyn hyödyntämisen alkuvaiheessa. Opinnäytetyössä määriteltiin suositukset seuraaviksi toimenpiteiksi, jotta hyödyntämisessä päästään eteenpäin. Seuraavat lähiajan toimenpiteet ovat koulutuksen järjestäminen henkilöstölle ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen, Ainon pilottiryhmän muodostaminen sekä johdon sitouttaminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan lisäksi myös muissa yrityksissä, joissa tekoälyn hyödyntämisen alkuvaiheen toimenpiteiden miettiminen on ajankohtaista. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää myös oppaana tekoälyn perusteisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tietoperustan muodostavat kirjallisuudesta, tutkimuksista ja artikkeleista kerätyt aineistot, jotka liittyvät tekoälyyn, sen hyödyntämiseen ja tiedonhallintaan. Aineistot valittiin sillä perusteella, että ne tuovat opinnäytetyöhön lisäarvoa. Haastattelut ja kysely toimivat aineistonkeruumenetelminä tutkimusosiossa. Niiden avulla saatiin kerättyä tarvittavaa tietoa, jotta tutkimuskysymyksiin oli mahdollista löytää vastaukset.
Opinnäytetyön tuloksena tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Toimeksiantajalle laadittiin suositukset jatkotoimenpiteiksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyen. Suosituksissa nostettiin esille asiat, jotka on huomioitava tekoälyn hyödyntämisen alkuvaiheessa. Opinnäytetyössä määriteltiin suositukset seuraaviksi toimenpiteiksi, jotta hyödyntämisessä päästään eteenpäin. Seuraavat lähiajan toimenpiteet ovat koulutuksen järjestäminen henkilöstölle ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen, Ainon pilottiryhmän muodostaminen sekä johdon sitouttaminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan lisäksi myös muissa yrityksissä, joissa tekoälyn hyödyntämisen alkuvaiheen toimenpiteiden miettiminen on ajankohtaista. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää myös oppaana tekoälyn perusteisiin.