Valmentava johtaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluissa ja pelastustoimessa
Pitkäniemi, Sirpa (2025)
Pitkäniemi, Sirpa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504025472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504025472
Tiivistelmä
Valmentava johtaminen on valittu Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtamismenetelmäksi. Valmentava johtaminen on johtamismenetelmä, jossa painotetaan luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta, itseohjautuvuutta, itsenäistä päätöksentekoa ja kehittymistä vahvuuksia huomioiden. Valmentava esihenkilö pysähtyy kuuntelemaan ja keskustelemaan työntekijöiden kanssa, viisaasti kysyen - ajatuksia ja oppimista herättäen.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluiden ja pelastustoimen valmentavan johtamisen nykytilaa ja valmentavan johtamisen perusperiaatteiden toteutumista henkilöstön näkökulmasta. Tutkimustuloksilla pyrittiin tunnistamaan keskeisiä kehittämiskohteita ja löytämään keinoja valmentavan johtamisen edistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtamiskäytäntöjä. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen keväällä 2024. Tutkimuskysely koostui neljästä valmentavan johtamisen teemasta: psykologinen turvallisuus, vuorovaikutus, itseohjautuvuus ja päätöksenteko sekä vahvuuksien hyödyntäminen ja kehittymisen tukeminen. Näiden teemojen avulla kartoitettiin erityispalveluiden ja pelastustoimen työntekijöiden kokemuksia valmentavaan johtamiseen liittyvistä väittämistä. Tutkimukseen osallistui 328 Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluiden ja pelastustoimen työntekijää. Tutkimuskyselyn tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmistolla, jonka perusteella laadittiin taulukoita ja kaavioita havainnollistamaan tutkimustuloksia.
Tutkimuksessa havaittiin, että valmentavan johtamisen ydinasioita toteutui melko hyvin psykologisen turvallisuuden, vuorovaikutuksen, itseohjautuvuuden ja päätöksenteon sekä vahvuuksien hyödyntämisen ja kehittymisen tukemisen teemoissa. Erityisesti psykologisen turvallisuuden ja esihenkilöiden antaman tuen osalta tutkimustulokset olivat myönteisiä. Kehittämistä tarvitaan kuitenkin palautteen antamisessa, oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa, työyhteisön päätöksentekoon osallistamisessa ja päätöksenteon mahdollistamisessa. Näihin osa-alueisiin kehittämistoimia kohdentamalla voidaan vahvistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella valmentavan johtamisen periaatteiden toteutumista ja luoda oppimista edistävä, veto- ja pitovoimainen työympäristö. Jatkotutkimusta tarvitaan valmentavan johtamisen käytännön toteutuksesta sekä palautteen ja päätöksenteon kehittämisestä työyhteisössä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluiden ja pelastustoimen valmentavan johtamisen nykytilaa ja valmentavan johtamisen perusperiaatteiden toteutumista henkilöstön näkökulmasta. Tutkimustuloksilla pyrittiin tunnistamaan keskeisiä kehittämiskohteita ja löytämään keinoja valmentavan johtamisen edistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtamiskäytäntöjä. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen keväällä 2024. Tutkimuskysely koostui neljästä valmentavan johtamisen teemasta: psykologinen turvallisuus, vuorovaikutus, itseohjautuvuus ja päätöksenteko sekä vahvuuksien hyödyntäminen ja kehittymisen tukeminen. Näiden teemojen avulla kartoitettiin erityispalveluiden ja pelastustoimen työntekijöiden kokemuksia valmentavaan johtamiseen liittyvistä väittämistä. Tutkimukseen osallistui 328 Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluiden ja pelastustoimen työntekijää. Tutkimuskyselyn tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmistolla, jonka perusteella laadittiin taulukoita ja kaavioita havainnollistamaan tutkimustuloksia.
Tutkimuksessa havaittiin, että valmentavan johtamisen ydinasioita toteutui melko hyvin psykologisen turvallisuuden, vuorovaikutuksen, itseohjautuvuuden ja päätöksenteon sekä vahvuuksien hyödyntämisen ja kehittymisen tukemisen teemoissa. Erityisesti psykologisen turvallisuuden ja esihenkilöiden antaman tuen osalta tutkimustulokset olivat myönteisiä. Kehittämistä tarvitaan kuitenkin palautteen antamisessa, oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa, työyhteisön päätöksentekoon osallistamisessa ja päätöksenteon mahdollistamisessa. Näihin osa-alueisiin kehittämistoimia kohdentamalla voidaan vahvistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella valmentavan johtamisen periaatteiden toteutumista ja luoda oppimista edistävä, veto- ja pitovoimainen työympäristö. Jatkotutkimusta tarvitaan valmentavan johtamisen käytännön toteutuksesta sekä palautteen ja päätöksenteon kehittämisestä työyhteisössä.