Ruotsinsuomalaiset EU-vaaleissa : kaksoiskansalaisuuden vaikutus äänestämiseen

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkasteli ruotsinsuomalaisten kaksoiskansalaisten äänestyskäyttäytymistä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, rekisteröivätkö kaksoiskansalaiset äänensä Suomeen vai Ruotsiin, kuinka hyvin he tuntevat EU-vaaleihin liittyvät säännökset, erityisesti niin sanotun yhden äänen säännön, sekä millaisia kehitysehdotuksia voitiin esittää EU-vaalien äänestysprosessin, tiedottamisen ja valvonnan parantamiseksi.

Tutkimus perustui oikeusdogmaattiseen lähestymistapaan, jota täydennettiin laadullisella analyysillä. Aineisto kerättiin Microsoft Forms -kyselylomakkeella, johon vastasi 46 henkilöä, sekä asiantuntijahaastatteluilla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin oikeudellisia lähteitä, aiempia tutkimuksia ja tilastoja. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä olivat kaksoiskansalaisuus, äänioikeus, kaksoisäänestäminen ja EU-vaalit.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että enemmistö vastaajista äänesti Ruotsin ehdokkaita, ja tärkeimmät äänestyspäätökseen vaikuttavat tekijät olivat asuinmaa, parempi tietoisuus ehdokkaista sekä poliittiset vakaumukset. Kyselyyn vastanneista suurin osa tunsi EU-vaaleihin liittyvät ehdokkaat ja puolueet melko hyvin, mutta tiedottamisessa havaittiin puutteita. Moni vastaaja koki epäselvyyksiä rekisteröintimenettelyssä sekä yhden äänen säännön valvonnassa. Tutkimus osoitti, että kaksoiskansalaisten äänestämiseen liittyvää tiedotusta ja valvontamekanismeja tulisi kehittää, jotta vaalien oikeudenmukaisuus ja avoimuus voitaisiin varmistaa paremmin.

This thesis examined the voting behavior of Finnish-Swedish dual citizens in the European Parliament elections. The aim of the study was to determine the factors that influenced whether dual citizens registered their votes in Finland or Sweden, how well they understood the regulations related to the EU elections, particularly the "one person, one vote" rule, and what improvements could be suggested for the voting process, information dissemination, and election monitoring in EU elections.

The study was based on a legal-dogmatic approach, complemented by qualitative analysis. Data were collected through a Microsoft Forms survey, which received 46 responses, as well as expert interviews. In addition, the study utilized legal sources, previous research, and statistical data. The key concepts of the study included dual citizenship, voting rights, double voting, and EU elections.

The results showed that the majority of respondents voted for Swedish candidates, with the most important factors influencing their voting decisions being their country of residence, greater familiarity with the candidates, and political beliefs. Most survey respondents were fairly knowledgeable about the candidates and parties in the EU elections, but deficiencies in information dissemination were observed. Many respondents experienced uncertainties regarding the registration process and the enforcement of the "one person, one vote" rule. The study indicated that the communication and monitoring mechanisms related to dual citizens' voting should be improved to ensure greater fairness and transparency in elections.