Lasten hammashoitopelko on yleistä, mutta hoidettavissa– artikkeli Koti-Kajaaniin
Nikula, Inka-Maria; Leinonen, Anu (2025)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Nikula, Inka-Maria
Leinonen, Anu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504025500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504025500
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli kirjoittaa yleistajuinen artikkeli paikalliseen kaupunkilehteen Koti-Kajaaniin lasten hammashoitopelosta. Kehittämistyön tavoitteena oli lisätä vanhempien tietoutta aiheesta.
Hammashoitopelko on maailmanlaajuisesti yksi tunnetuimmista ja yleisimmistä peloista. Yleensä se alkaa lapsuusaikana. Hammashoitopelon syntyyn vaikuttavat useat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Hoitamaton pelko voi johtaa lapsen suunterveyden heikkenemiseen, koska pelon myötä esimerkiksi infektiot ja karies voivat lisääntyä. Jotta pelkoa voidaan hoitaa, se tulee ensin tunnistaa. Tunnistamisessa voidaan käyttää useita eri menetelmiä esimerkiksi haastattelua ja kyselylomakkeita. Kognitiivisbehavioraaliset menetelmät ovat tehokkaimpia hoitokeinoja. Lasten hammashoitopelkoa hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi, mutta myös lääkehoitoa on mahdollisuus saada.
Kehittämistyö toteutettiin kirjoittamalla yleistajuinen artikkeli, joka pohjautuu opinnäytetyöhömme ”Lasten hammashoitopelon tunnistaminen ja hoito -kirjallisuuskatsaus”. Hammashoitopelon teoria perustuu opinnäytetyöhön. Haimme myös teoriatietoa artikkelin kirjoittamiseen liittyen. Hyvä artikkeli on lyhyt ja informatiivinen. Tekstin tulee olla sujuvaa ja helposti ymmärrettävää, esimerkiksi vaikeat termit tulee selittää. Tarkoituksena on, että lukija saa uutta tietoa ja ajattelemisen aihetta.
Hammashoitopelko on maailmanlaajuisesti yksi tunnetuimmista ja yleisimmistä peloista. Yleensä se alkaa lapsuusaikana. Hammashoitopelon syntyyn vaikuttavat useat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Hoitamaton pelko voi johtaa lapsen suunterveyden heikkenemiseen, koska pelon myötä esimerkiksi infektiot ja karies voivat lisääntyä. Jotta pelkoa voidaan hoitaa, se tulee ensin tunnistaa. Tunnistamisessa voidaan käyttää useita eri menetelmiä esimerkiksi haastattelua ja kyselylomakkeita. Kognitiivisbehavioraaliset menetelmät ovat tehokkaimpia hoitokeinoja. Lasten hammashoitopelkoa hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi, mutta myös lääkehoitoa on mahdollisuus saada.
Kehittämistyö toteutettiin kirjoittamalla yleistajuinen artikkeli, joka pohjautuu opinnäytetyöhömme ”Lasten hammashoitopelon tunnistaminen ja hoito -kirjallisuuskatsaus”. Hammashoitopelon teoria perustuu opinnäytetyöhön. Haimme myös teoriatietoa artikkelin kirjoittamiseen liittyen. Hyvä artikkeli on lyhyt ja informatiivinen. Tekstin tulee olla sujuvaa ja helposti ymmärrettävää, esimerkiksi vaikeat termit tulee selittää. Tarkoituksena on, että lukija saa uutta tietoa ja ajattelemisen aihetta.