Kumitettujen palkkien vaikutus teuraseläinten laatuun

Abstract

Suomessa naudanlihantuotantoon päätyvät useimmiten maidontuotannon sivutuotteena syntyneet sonnivasikat sekä maidontuotannosta ylijääneet hiehot. Sonnit kasvatetaan pääsääntöisesti 18–22 kuukauden ikäiseksi loppukasvatustiloilla, joista ne kuljetetaan teurastamoon. Jotta loppukasvattamoiden toiminta on vakaalla pohjalla, kasvatettavien eläinten teuraslaadun tulee olla hyvä. Hyvään teuraslaatuun voidaan pyrkiä ruokinnan lisäksi myös parantamalla navetan olosuhteita. Työn tarkoituksena oli tutkia kumitetun palkin vaikutuksia teurastuloksiin, kun eläimet siirtyivät ritiläpalkilta kumitetulle palkille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kumitetun palkin vaikutus teurastuloksiin ja helpottaa toimeksiantajan edustajan raportoinnin työtaakkaa. Työn toimeksiantajana toimi Atrialle lihaa hankkiva A-Tuottajat Oy. Atria on Suomen suurin lihatalo. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa tarkasteltiin muutoksia teurastuloksissa lattiamateriaalin vaihtuessa. Työn teurasaineisto saatiin A-Tuottajilta, ja se perustui todellisiin teurastuloksiin. Aineisto koostui eri rotuluokista, mutta työtä varten aineistoa rajattiin maitorotuisiin sonneihin, koska niitä oli tasaisesti eri seurantaryhmissä. Teurasaineistossa kohdetilat olivat loppukasvattamoita, jotka kasvattivat 6–20 kuukauden ikäisiä sonneja teuraaksi. Aineisto oli vuosilta 2019–2024, jolloin eläimet siirtyivät ritiläpalkilta muu-tosvaiheen kautta kumitetulle palkille. Tarkasteltavia muuttujia olivat päiväkasvu, teuraspaino, lihakkuus- ja rasvaluokka, ennenaikaiset teurastukset, kokoruhohylkäykset, hylättyjä kiloja sisältäneet ruhot, lihantarkastuslöydökset, ruhjeet, jalkaviat sekä lantaisuus. Tutkimuksen tuloksena kumitetun palkin havaittiin vähentävän rasvaisuutta, ruhjeita, hylättyjä kiloja sisältäneiden ruhoja sekä tietyllä epävarmuudella myös kokoruhohylkäyksiä. Ristiintaulukoinneissa saatiin viitteitä myös kumitetun palkin vaikutuksesta teuraspainon kasvuun sekä ennenaikaisten teurastusten ja jalkavikojen vähentymisestä. Edellä mainittuihin tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä monimuuttujamallinnuksessa. Kumitetuilla palkeilla havaittiin olleen myös ajallinen yhteys päiväkasvujen ja lihakkuuden alenemiseen sekä kokoruhohylkäysten, lihantarkastuslöydösten, ruhjehavaintojen ja lantaisuuden lisääntymiseen. Kyseiset havainnot johtuivat kuitenkin kumitettua palkkia todennäköisemmin väkirehujen tarkastelujakson aikaan kohonneesta hinnasta, joka vaikeutti tulosten tulkintaa. Tässä tutkimuksessa oli paljon niin sanottuja sekoittavia tekijöitä, joiden vaikutusta ei voitu ottaa huomioon tutkimusta tehtäessä. Nyt tehty tutkimus antaa kuitenkin viitteitä, että yrittäjien voisi olla kannattavaa investoida hyvinvointiin käyttämällä kumitettuja palkkeja. Teurastamot voivat hyödyntää tuloksia esimerkiksi omien kannustejärjestelmiensä kehittämisessä. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella kumitetun palkin vaikutusta kannattaisi tutkia lisää.