Muistisairautta sairastavan asukkaan kohtaaminen tehostetussa palveluasumisessa : Ikipihlaja Sofianhovi Oy Palvelukoti

Abstract

Suomi vanhenee ja vanhustenhoito hyvinvointialueilla puhuttaa. Kuka pääsee hoitoon ja kuinka hauras täytyy olla päästäkseen ympärivuorokautisen palveluasumisen piiriin? Koska väestö Suomessakin ikääntyy, mutta samalla väestön elinikä kasvaa, on odotettavissa muistisairaiden määrän lisääntymistä. THL:n mukaan Suomessa sairastuu muistisairauteen arviolta 40 suomalaista päivittäin. Sairauksia, jotka heikentävät sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita kuten näönvaraista hahmottamista, kielellisiä toimintoja ja ylipäätään koko ihmisen toiminnanohjausta, sanotaan dementoiviksi sairauksiksi. Nykyisillä hyvinvointialueilla on tarkat kriteerit siitä, mitä palveluita kulloinkin tarjotaan ikääntyneille. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 edellyttää, että kunnat ja hyvinvointialueet järjestävät pitkäaikaisen hoivan ja huolenpidon ensisijaisesti kotiin annettavien palvelujen avulla.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten muistisairas kohdataan ympärivuorokautisissa palveluasumisissa. Opinnäytetyössä tuotettiin samalla tietoa nykypäivän hyvinvointialueiden kriteeristöstä pääsyyn ympärivuorokautiseen palveluasumiseen eli tehostettuun palveluasumiseen ja muistisairaan asumisen polkuun ennen tätä.

Tutkimuksessa yksilöhaastattelut toteutettiin kesän 2024 aikana Ikipihlaja Sofianhovi Oy Sarahelmen palvelukodissa. Tutkimukseen osallistui neljä hoitajaa, jotka olivat toimineet alalla vähintään kaksi vuotta. Haastatteluista nousi selkeästi esille hoitajien voimakas sitoutuminen työhönsä. Kiire ja resurssipula mietityttivät jaksamisen kannalta. Hoitotyön arvopohjaa pohdittaessa haastatteluissa korostui kohtaamisen arvokkuus.

Finland is getting older and elderly care in the wellbeing services counties is a hot topic. Who can access care and how fragile do you have to be to access round-the-clock assisted living? As the population in Finland is also ageing, but at the same time the life expectancy of the population is increasing, an increase in the number of people with memory disorders can be expected. According to the Finnish Institute for Health and Welfare, an estimated 40 Finns develop a memory disorder every day in Finland. Diseases that impair both memory and other areas of information processing, such as visual perception, linguistic functions and general human functioning, are called dementia disorders. The current wellbeing services counties in Finland have strict criteria for what services are offered to the elderly at any given time. The Act on Supporting the Functional Capacity of the Elderly and on Social and Health Services for the Elderly 980/2012 requires municipalities and wellbeing services counties to organize long-term care and care primarily through services provided at home.

The aim of this thesis is to find out how a person with a memory disorder can be treated in round-the-clock assisted living and at the same time produce tools for this encounter. At the same time, the thesis produces information on the criteria of today's wellbeing services counties, access to round-the-clock assisted living, i.e. intensified assisted living, and the path to living with memory disorders. In the study, individual interviews were conducted during the summer of 2024 at the Ikipihlaja Sofianhovi Oy Sarahelmi nursing home. Four nurses who had worked in the field for at least two years participated in the study. The challenges clearly highlighted the nurses' strong commitment to their work. The rush and lack of resources made me wonder about coping. When considering the value base of nursing, the interviews emphasised the value of encounters. The ethical burden becomes heavy.