Hypertonisen keittosuolaliuoksen käyttö sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa vuotavalla potilaalla
Vapola, Eetu; Multasniemi, Jani (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504075795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504075795
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena toimi hypertonisen keittosuolaliuoksen käyttö sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa vuotavalla potilaalla. Ensihoidon käyttämät korvausnesteet vaihtelevat alueittain, ja niillä voidaan vaikuttaa potilaan selviytymiseen erilaisissa tilanteissa. Aihe on muodostunut tekijöidensä mielenkiinnosta aiheen tärkeyden vuoksi sekä opintojen aikana katsottujen ensihoitolääketieteen videoluentojen luennoitsijan herättämän innostuksen pohjalta.
Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hypertonisen keittosuolaliuoksen käyttöä ensihoidossa kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli nostaa esille aiheen tutkimisen tärkeyttä ja herättää keskustelua pienivolyymisen nesteresuskitaation mahdollisuuksista hypertonista keittosuolaliuosta käytettäessä vuotopotilaiden hoitamisessa ensihoidossa. Katsausta voidaan käyttää aiheeseen perehtymiseen sekä koulutusmateriaalin tuottamiseen akuutti- ja ensihoitotyön opiskelijoille.
Tietokantoina käytimme CINAHL (Ebsco), MEDLINE (PubMed) ja Medic -tietokantoja. Lopulliseen katsaukseen päätyi neljä englanninkielistä kansainvälisesti tuotettua vertaisarvioitua kirjallisuuskatsausta vuosilta 2015–2023. Tiedonhaku suoritettiin tammikuussa 2025.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hypertonisen keittosuolaliuoksen käyttäminen vuotavalla ensihoitopotilaalla ei ole nykytutkimustiedon mukaan selkeästi hyödyllisempää verrattuna nykyisiin isotonisilla kristalloideilla toteutettavaan nestehoitoon. Hypertonisella keittosuolaliuoksella toteutetulla nestehoidolla ei saavutettu parempaa selviytymistä 28–30 päivän seurannassa.
Jatkotutkimuksena pitäisi selvittää, millä tavalla erilaiset annoskoot vaikuttavat hypertonisen keittosuolaliuoksen positiivisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin. Etenkin mahdollisesti potilaan painokohtaisesti annosteltuna. Otoskokoja olisi myös kasvatettava merkittävästi, jotta nykyinen konsensus voisi muuttua hypertonisen keittosuolan annostelun hyödyllisyydestä.
Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hypertonisen keittosuolaliuoksen käyttöä ensihoidossa kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli nostaa esille aiheen tutkimisen tärkeyttä ja herättää keskustelua pienivolyymisen nesteresuskitaation mahdollisuuksista hypertonista keittosuolaliuosta käytettäessä vuotopotilaiden hoitamisessa ensihoidossa. Katsausta voidaan käyttää aiheeseen perehtymiseen sekä koulutusmateriaalin tuottamiseen akuutti- ja ensihoitotyön opiskelijoille.
Tietokantoina käytimme CINAHL (Ebsco), MEDLINE (PubMed) ja Medic -tietokantoja. Lopulliseen katsaukseen päätyi neljä englanninkielistä kansainvälisesti tuotettua vertaisarvioitua kirjallisuuskatsausta vuosilta 2015–2023. Tiedonhaku suoritettiin tammikuussa 2025.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hypertonisen keittosuolaliuoksen käyttäminen vuotavalla ensihoitopotilaalla ei ole nykytutkimustiedon mukaan selkeästi hyödyllisempää verrattuna nykyisiin isotonisilla kristalloideilla toteutettavaan nestehoitoon. Hypertonisella keittosuolaliuoksella toteutetulla nestehoidolla ei saavutettu parempaa selviytymistä 28–30 päivän seurannassa.
Jatkotutkimuksena pitäisi selvittää, millä tavalla erilaiset annoskoot vaikuttavat hypertonisen keittosuolaliuoksen positiivisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin. Etenkin mahdollisesti potilaan painokohtaisesti annosteltuna. Otoskokoja olisi myös kasvatettava merkittävästi, jotta nykyinen konsensus voisi muuttua hypertonisen keittosuolan annostelun hyödyllisyydestä.